Selvitys: äänikirjapalkkiot 2020
Suomen Kirjailijaliitto selvitti kesäkuussa 2020, millaisia palkkioita liiton jäsenille oli maksettu vuoden 2019 kirjamyynneistä ja millaisista palkkioista kirjailijat sopivat kustannussopimuksissaan.
Vaikka äänikirjojen suosio lisää kirjojen kokonaismyyntiä, on palkkiotaso huolestuttava: äänikirjasta kirjailijalle maksettava palkkio on 1/5 vastaavan painetun kirjan tuotosta, keskimäärin 0,67 euroa teokselta.
Selvitykseen vastasi 98 Suomen Kirjailijaliittoon kuuluvaa kaunokirjailijaa. Keskimääräinen vastaaja oli 1960-luvulla syntynyt kirjailija, joka on julkaissut 6–10 teosta kahden eri kustantamon kautta, viimeisimmän teoksen vuonna 2019.
Selvityksessä kysyttiin palkkioista, joita kirjailija oli vastaanottanut vuoden 2019 kirjamyynnistä. Lisäksi tiedusteltiin kustannussopimuksen palkkioprosentteja sekä sitä, miten myynnit oli kirjailijan saamissa tilityslaskelmissa eritelty.
Äänikirjapalkkio 1/5 painetusta kirjasta
Painettu kovakantinen kirja tuotti kirjailijalle vuonna 2019 keskimäärin 3,10 euroa myydyltä kappaleelta. Painetun kirjan palkkiotaso on melko vakiintunut ja vaihteli selvitykseen vastanneilla yleisimmin 20–25 prosentin välillä, yksittäisiä suurempiakin palkkio-osuuksia toki oli. Myös sähkökirjojen palkkiotaso oli melko vakiintunut 20–25 prosenttiin. Kirjailijan saama palkkio lasketaan arvolisäverottomasta myyntitulosta, jonka kirjakauppa tai muu vähittäismyyjä maksaa kustantajalle.
Äänikirjasta maksettu palkkio oli selvitykseen vastanneilla keskimäärin 0,67 euroa myydyltä kappaleelta. Äänikirjan tuotto onkin noin 1/5 vastaavan painetun kirjan tuotosta: jos kirjaa myydään 5 000 kappaletta painettuna, on kirjailijan palkkio 15 500 euroa, äänikirjoina myytynä ainoastaan 3 350 euroa.
Huomionarvoista myös on, että siinä missä painetun kirjan palkkiotasot ovat melko vakiintuneita, vaihtelevat äänikirjojen palkkioprosentit selvityksessä suuresti 12 prosentista 25:een, jopa 50 prosenttiin. Palkkiotaso näyttääkin äänikirjojen puolella hakevan vielä muotoaan.
Koko alan yhteistä vastuuta tarvitaan
Kirjailijaliiton puheenjohtaja Sirpa Kähkönen näkee tilanteen huolestuttavana:
”Kirjailijalle äänikirjojen lisääntynyt suosio ei nykyisillä palkkiotasoilla tuo merkittävää lisäystä tuloihin. Koska painetun kirjan osuus kirjan myynnistä on vähentynyt jo pitkään ja kirjallisuuden kuluttaminen näyttäisi siirtyvän lisääntyvässä määrin äänikirjoihin, kirjailijan on muuttuneissa olosuhteissa yhä vaikeampaa elättää itseään työllään”, Kähkönen toteaa.
”Ilman kirjailijoita ei ole kirja-alaa. Siksi on tärkeää huolehtia reilusta palkkiotasosta kirjallisuuden tekijöille.”
”Ilman kirjailijoita ei ole kirja-alaa. Siksi on tärkeää huolehtia reilusta palkkiotasosta kirjallisuuden tekijöille.”
Tilanne näkyy selkeästi myös Kirjailijaliiton toteuttaman selvityksen avoimissa vastauksissa:
”Kirjailijan näkökulmasta äänikirjoista saatava korvaus on pelkkiä leikkuulaudan rakoon pudonneita murusia”, kuvaa yksi vastaajista tilannettaan.
Kirjailijaliitto peräänkuuluttaa koko alan yhteistä vastuuta kirjailijoiden toimeentulosta:
”Tuottojen jakamisessa on tehtävä jatkuvasti korjausliikkeitä tasapainoisempaan ja reilumpaan suuntaan. Äänikirjamarkkinoiden kehitystä on tarkasti seurattava ja koko alan huolehdittava siitä, että kustantajilla on jatkossakin taloudellisesti mahdollista kustantaa kirjoja ja kirjailijoilla mahdollisuus niitä kirjoittaa”, Kirjailijaliiton toiminnanjohtaja Suvi Oinonen toteaa.
Kirjailijaliitto pitää myös tärkeänä, että kirjailijoiden saamat kirjalliset tilityserittelyt ovat selkeitä. Kirjojen myyntikanavien ja -tapojen monimuotoistuttua tulee myös kirjailijoille annettavan raportoinnin seurata alan kehitystä. Huolestuttavan moni Kirjailijaliiton selvitykseen vastanneista kertoi, ettei heidän tilityksessään ollut eritelty eri julkaisumuotojen tilityksiä toisistaan. Avoimuusvelvoite on kuitenkin kirjattu EU:n tekijänoikeusdirektiiviin, jota ollaan parhaillaan tuomassa Suomen lainsäädäntöön, ja alalle on laadittu myös hyvät käytännöt, joita tulisi noudattaa.