Kirjailijaliitto järjesti yhdessä Suomen Taiteilijaseuran kanssa maalis-huhtikuun aikana vaalipaneelit viidellä paikkakunnalla: Helsingissä, Turussa, Tampereella, Joensuussa ja Oulussa. Ammattina taiteilija -paneeleissa keskusteltiin taiteilijoiden toimeentulosta ja taiteilijajärjestöjen tavoitteista tilanteen parantamiseksi. Erityisesti paneeleissa olivat esillä valtion taiteilija-apurahan tason ja lukumäärän nosto sekä tavoite korottaa taiteen ja kulttuurin osuus yhteen prosenttiin valtion budjetissa. Kirjailijaliiton tavoitteista vuosille 2019–2023 voit lukea tarkemmin täältä.
Tilaisuuksien panelistit olivat kunkin vaalipiirin eduskuntavaaliehdokkaita: Helsingissä, Turussa, Tampereella ja Joensuussa panelisteja oli kuusi, Oulussa viisi. Paneeleissa oli mukana sekä nykyisiä ministereitä, kansanedustajia että puolueiden ja eduskuntaryhmien puheenjohtajia. Keskustelua tilaisuuksissa johtivat puheenjohtajamme Sirpa Kähkönen ja Taiteilijaseuran puheenjohtaja Teemu Mäki.
Jokaisessa paneelissa kuultiin lisäksi kirjailijan ja kuvataiteilijan puheenvuorot aiheesta. Kirjailijoiden hienot, ajatuksia herättävät alustukset ovat luettavissa verkkosivuillamme: Jari Järvelä / Helsinki, Magdalena Hai / Turku, Johanna Hulkko / Tampere, Esko-Pekka Tiitinen / Joensuu, Essi Kummu / Oulu.
Kirjailijaliiton ja Taiteilijaseuran ajamat asiat saivat paneeleissa hyvän vastaanoton. Panelistit olivat hyvin laajalti sen kannalla, että taiteen ja kulttuurin osuus tulisi nostaa 1 %:iin valtion talousarviossa (Mom 29.80), mikä tarkoittaa noin 110 miljoonan euron lisäystä vuodessa. Paneeleissa kuultiin useita puheenvuoroja, jotka korostivat sitä, ettei kulttuurialan kokonaismerkitystä ymmärretä ja hyödynnetä yhteiskunnassa riittävästi. Investoiminen taiteisiin ja taiteilijoiden toimeentuloon tuottaisi niin elivoimaa ja vetovoimaa kuin BKT:n kasvua, terveyttä ja hyvinvointiakin. Taiteilijat myös työllistävät koko joukon muiden alojen ammattilaisia ja luovat kasvun mahdollisuuksia alueellisesti.
Useat panelistit puhuivat myös valtion taiteilija-apurahojen tason korottamisen puolesta ja pitivät apurahoituksen tilan korjaamista kiireellisimpänä toimena taiteilijoiden tilanteen parantamiseksi. Nykyinen apurahamäärä on riittämätön ja valtion apurahan taso on jäänyt pahasti jälkeen muusta ansiotasokehityksestä. Kirjailijaliiton näkemys on, että taiteen ja kulttuurin rahoituksesta tulee osoittaa 25 miljoonaa euroa taiteilijoiden, kirjailijoiden ja kääntäjien työskentelyyn. Taiteilija-apurahojen ja taiteilijaprofessoriapurahojen taso on nostettava 1,5-kertaiseksi 31 000 euroon vuodessa ja apurahojen määrä kasvatettava 650:een.
Paneelit keräsivät hyvin yleisöä: paneeleilta seurasi paikanpäällä tilaisuuksissa sekä livestreamin välityksellä kaikkineen yli 350 henkeä. Karjalainen nosti paneelimme ja taiteen ja kulttuurin rahoituksen ykkösuutiseksi etusivulleen torstaina 28.3. Uutinen on luettavissa Karjalaisen verkkosivuilla (maksumuurin takana).
Jatkamme vuoropuhelua päättäjien kanssa taiteilijoiden työskentelyolosuhteisiin vaikuttavista ratkaisuista kevään ja koko vaalikauden ajan. Tavoitteemme on, että kysymys taiteen ja kulttuurin rahoituksesta on esillä tulevissa hallitusneuvotteluissa ja sisällytetään hallitusohjelmaan.
Paneeleissa mukana olleiden puolueiden kulttuuripoliittisia linjauksia:
- Keskusta: Kulttuurilinjaus
- Kokoomus: Kokoomuksen visio taiteen ja kulttuurin tulevaisuudesta
- SDP: Tulevaisuuslinja
- Vasemmistoliitto: Eduskuntavaaliohjelma 2019
- Vihreät: Kulttuuripoliittinen ohjelma
