Riitta Jalosen palkintopuhe, Kirjailijaliiton tunnustuspalkinto 2021

Riitta Jalonen, kuva Marjaana Malkamäki

Riitta Jalonen, kuva Marjaana Malkamäki / Tammi

Kirjailijaliiton vuoden 2021 tunnustuspalkinto myönnettiin kirjailija Riitta Jaloselle liiton syyskokouksen yhteydessä 20.11.2021. Jaloselle myönnetty palkinto on arvoltaan 10 000 euroa. Palkinto myönnetään tunnustuksena kirjailijan tähänastisesta tuotannosta sekä työstä suomalaisen kirjallisuuden hyväksi. Lämpimät onnittelut!

Kirjailija ei itse päässyt vastaanottamaan palkintoa, mutta oheinen tervehdys välittää lämpimät terveiset kollegoille.

Palkintopuhe 20.11.2021
Riitta Jalonen

Sydämellinen kiitos kaikille kollegoille tästä suurenmoisesta tunnustuksesta, jonka olen saanut. Tämä on yksi arvokkaimmasta palkinnosta, jonka kirjailija voi saada. Palkintoon ei liity mitään etukäteistä arvuuttelua, vaan se on saajalleen hieno yllätys. Se tulee omilta, jotka ovat nähneet, eivät vain yksittäistä kirjaa, vaan kokonaisuuden, sen miten teokset syntyvät toisiaan kohti toisistaan.

Kun kuulin palkinnosta, olin viimeistelemässä tulevaan romaaniini seuraavanlaisia rivejä:

”Kirjat ovat välittäjäainetta, eri aikamuotojen kerroksissa matkustavia kuljettajia, jotka hakevat voiman näkymättömiin häipyneiden kokemusten preesensistä. Ei kirjoittamiseni tarkoitus ole ollut perata muistoja pois, vaan ne ovat olleet kuin jokin tarpeellinen ruumiin osa, vaikka maksa tai verisuonisto. Muistoilla on yhä ristiriitaiset kasvot, joskus näen ne ryppyisinä ja väsyneinä, joskus kirkkaina ja valoisina. Mutta siitä olen varma, että ilman muistoja minulla olisi vain mieli joka raapisi tyhjää.”

Viime aikoina on puhuttu aiheellisesti luonnon monimuotoisuuden katoamisesta. Myös ihmiselämän henkinen monimuotoisuus, jonne kirjallisuuskin kuuluu, tarvitsee huolenpitoa. Omaa olemassaoloani ovat turvanneet lääketieteen rinnalla taiteet, ennen kaikkea jo varhain aloitettu kirjojen lukeminen ja myöhemmin niiden kirjoittaminen. Ilman hyvin hoidettua ja monipuolista sivukirjastoa minusta ei olisi tullut kirjailijaa. Siellä tasaisissa hyllyriveissä odottivat toiset maailmat ja paljon tunteita, joita jokainen tarvitsee ymmärtääkseen itseään ja toisia.

Taiteen ja kirjallisuuden kentältä ei saa pudottaa pois mitään, varsinkaan reunalla olevaa ei saa tyrkkiä sivuun isompien tieltä. Jos näin tehdään, meillä voi yhtäkkiä olla edessä uhanalaisia taiteen ja kirjallisuuden muotoja.

Olisin niin mielelläni ollut paikan päällä vastaanottamassa palkintoa, mutta se ei ollut mahdollista. Ehkä säästyitte näin liikutukseltani, jonka koin palkintotiedon saatuani. Olin niin hämmennyksessä ja onnellinen, ja yhä olen. Kiitos!

Riitta Jalonen