Julkaisut

• Kivelle perustettu – Suomen Kirjailijaliitto 1897–2017 
• Kirjailija-lehti
• Julkaisut vuosilta 1900-1965
• Miten kirjani ovat syntyneet? -kirjasarja
• Kirjailijakuvia-dokumenttisarja

Kivelle perustettu – Suomen Kirjailijaliitto 1897–2017

Suomen Kirjailijaliiton 120-vuotisjuhlavuoden kunniaksi liitosta julkaistiin ensimmäinen historiateos. Dosentti Kai Häggmanin kirjoittama Kivelle perustettu – Suomen Kirjailijaliitto 1897–2017 (Otava) julkaistiin Aleksis Kiven ja suomalaisen kirjallisuuden päivänä 10.10.2017. Teoksessa seurataan kirjailijoiden arkea, ongelmia ja onnenhetkiä vuosikymmenestä toiseen. Pitkäjänteisellä työllä on parannettu ammattikirjailijoiden asemaa, mutta liitto on aina ollut myös kulttuurikeskustelujen ja ideologisten kamppailujen ytimessä. Teos tarjoaa uusia näkymiä suomalaiseen kulttuurihistoriaan.

Kirjailija-lehti

Kirjailija-lehti ilmestyy neljä kertaa vuodessa – jokainen numero rakentuu tietyn teeman ympärille. Kirjailija on kirjailijoiden itsensä tekemä lehti, joka kertoo ainutlaatuisesti kirjailijan ammatista. Lue lisää lehden sivuilta.

Kirjailijaliitto on julkaissut Kirjailija-lehteä vuodesta 1972 lähtien. Lehden vanhimpia numeroita voi tiedustella Kansalliskirjastosta. Uusimpia numeroita viimeisen viiden vuoden ajalta voi tiedustella liiton toimistosta.

Julkaisut vuosilta 1900-1965

Laulujuhla-albumi : Helsingin laulujuhlaan kesäkuun 18-20 P. 1900. Toim. Kaunokirjailijaliitto. 1900.

Kuinka meistä tuli kirjailijoita : suomalaisten kirjailijoiden nuoruudenmuistelmia. Suomen Kirjailijaliitto & Kustannusyhtiö Otava 1916.

Liitto I-II: 1902–1903. Sisältää Suomen Kaunokirjailijaliiton albumit vuosilta 1902–1903. Suomen Kirjailijaliiton julkaisuja 4–5.

Liitto III-IV : 1904-1905. Sisältää Suomen Kaunokirjailijaliiton albumit vuosilta 1904–1905. Suomen Kirjailijaliiton julkaisuja 6–7.

Nuori Suomi 1921–1925. Sisältää Nuori Suomi -joulujulkaisut vuosilta 1921–1925. Suomen Kirjailijaliitto.

Nuori Suomi 1926–1930. Sisältää Nuori Suomi-joulukirjat vuosilta 1926-1930. Suomen Kirjailijaliitto.

Den finska litteraturen : sammanställd och utgiven till fjärde nordiska författarkongressen av Suomen kirjailijaliitto. Toim. Härkönen, Iivo; Koskimies, Rafael; Waltari, Mika. Suomen Kirjailijaliitto 1935.

Suomalaiset kertojat : valikoima suomalaista kertomakirjallisuutta. Toim. Suomen Kirjailijaliiton asettama toimituskunta Lehtonen, J. V.; Härkönen, Iivo; Anttila, Aarne; Cederberg, Eino; Jalkanen, Huugo. Suomen Kirjailijaliiton julkaisuja XXIV. WSOY 1937.

Suomen runotar : valikoima suomalaista runoutta koteja ja kouluja varten. Toim. Suomen Kirjailijaliiton asettama toimituskunta Lehtonen, J. V.; Anttila, Aarne; Cederberg, Eino; Jalkanen, Huugo. WSOY 1945.

Me kerromme itsestämme : kirjailijoiden yhteisjulkaisu. Suomen Kirjailijaliiton julkaisuja XXVI. Kustannusyhtiö Otava 1946.

Suomen runotar. Toim. Suomen Kirjailijaliiton asettama toimituskunta Jalkanen, Huugo; Cederberg, Eino; Kajava, Viljo; Nummi, Lassi; Polkunen, Mirjam. Weilin+Göös 1965.

Miten kirjani ovat syntyneet? -kirjasarja

Suomen Kirjailijaliiton Miten kirjani ovat syntyneet? -sarjassa suomalaiset kirjailijat kertovat avoimesti ja henkilökohtaisella tavalla omasta luovuudestaan ja polustaan kirjailijana.

Antologiat on koottu kirjailijoiden pitämien esitelmien pohjalta. Ensimmäinen luentosarja järjestettiin vuonna 1968. Studia Litterariasta on muodostunut noin kymmenen vuoden välein toistuva perinne.

Miten kirjani ovat syntyneet 1. Toim. Ritva Rainio. WSOY 1969.
P. Mustapää, Aale Tynni, Veijo Meri, Lauri Viljanen, Väinö Linna, Paavo Rintala, Eeva Joenpelto, Jarno Pennanen, Lars Huldén, Tuomas Anhava, Juha Mannerkorpi, Oscar Parland, Lassi Nummi, Arvo Turtiainen, Eeva-Liisa Manner, Eila Pennanen, Veikko Huovinen, Matti Hälli

Miten kirjani ovat syntyneet 2. Toim. Ritva Haavikko. WSOY 1979.
Helvi Hämäläinen, Solveig von Schoultz, Viljo Kajava, Walentin Chorell, Ralf Parland, Kalle Päätalo, Eila Kivikkaho, Kerttu-Kaarina Suosalmi, Aila Meriluoto, Kirsi Kunnas, Bo Carpelan, Pentti Holappa, Eeva Kilpi, Väinö Kirstinä, Hannu Salama, Pentti Saarikoski, Alpo Ruuth, Heikki Turunen

Miten kirjani ovat syntyneet 3. Toim. Ritva Haavikko. WSOY 1991.
Jörn Donner, Paavo Haavikko, Martti Joenpolvi, Anu Kaipainen, Christer Kihlman, Leena Krohn, Iris Kähäri, Jarkko Laine, Hannu Mäkelä, Juhani Peltonen, Matti Pulkkinen, Mirkka Rekola, Pentti Saaritsa, Joni Skiftesvik, Eeva Tikka, Märta Tikkanen, Antti Tuuri, Gösta Ågren

Miten kirjani ovat syntyneet 4. Toim. Ritva Haavikko. WSOY 2000.
Risto Ahti, Agneta Ara, Johan Bargum, Tua Forsström, Kari Hotakainen, Annika Idström, Olli Jalonen, Leena Lander, Ulla-Lena Lundberg, Arto Paasilinna, Erno Paasilinna, Pirkko Saisio, Anja Snellman, Tommy Tabermann, Jari Tervo, Sirkka Turkka, Kaari Utrio, Kjell Westö

Miten kirjani ovat syntyneet 5.  Toim. Markku Turunen. WSOY 2012.
Antologiassa kirjoistaan ja kirjailijantyöstään kertovat kirjailijat Claes Andersson, Helena Anhava, Agneta Enckell, Monika Fagerholm, Laila Hirvisaari, Simo Hämäläinen, Anna-Leena Härkönen, Markku Into, Marja-Leena Mikkola, Pertti Nieminen, Sinikka Nopola, Aulikki Oksanen, Veronica Pimenoff, Hannu Raittila, Lars Sund, Harri Tapper, Arja Tiainen, ja Ilpo Tiihonen.

Kirjailijakuvia-dokumenttisarja

Kirjallisuuden edistämiskeskus KIDE on Suomen Kirjailijaliiton ja Finlands svenska författareföreningin yhteinen organisaatio. Edistämiskeskus on vuodesta 1988 lähtien tuottanut Kirjailijakuvia-dokumenttisarjaa, jossa  suomalaiset kirjailijat kertovat kirjailijantyöstään.

Kirjailijakuvissa raotetaan ovea kirjailijan työhuoneeseen. Kirjailijat kertovat dokumenteissa omakohtaisesti työskentelystään, vaikutteistaan ja tuotannostaan. Sarjassa esitellään sekä suomen- että ruotsinkielisiä kirjailijoita. Sarjassa on ilmestynyt 49 dokumenttia. Pituudeltaan dokumentit ovat noin 20-40 minuuttia. Videoklippejä dokumenteista voit katsella täällä.

Kirjastot voivat sekä lainata dokumentteja että esittää niitä maksuttomissa yleisötilaisuuksissa. Dokumentit sopivat myös äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen tueksi. Dokumentteja voi tiedustella Kirjailijaliiton toimistosta.

Dokumentin tuotantovuosi ja kesto nimikkeen jäljessä.

1. Viljo Kajava, 1989 (36:27)
2. Kerttu-Kaarina Suosalmi, 1988 (28:16)
3. Kirsi Kunnas, 1988 (29:48)
4. Bo Carpelan, 1989 (21:46) (ruots., tekstitys suom.)
5. Mirkka Rekola, 1989 (30:04)
6. Veikko Huovinen, 1991 (29:20)
7. Kalle Päätalo, 1988 (24:39)
8. Eila Pennanen, 1989 (29:32)
9. Lars Huldén, 1990 (21:08) (ruots.)
10. Lassi Nummi, 1990 (29:14)
11. Kaija Pakkanen, 1990 (28:58)
12. Pentti Holappa, 1990 (24:13)
13. Rosa Liksom, 1991 (18:00)
14. Jaan Kross, 1991 (27:58)
15. Marjatta Kurenniemi, 1991 (27:06)
16. Anna-Leena Härkönen, 1991 (28:35)
17. Anna Bondestam, 1991 (21:50) (ruots.)
18. Ole Torvalds, 1993 (27:00) (ruots.)
19. Kjell Westö, 1994 (21:21) (ruots.)
20. Solveig von Schoultz, 1994 (31:38) (ruots.)
21. Tua Forsström, 1996 (30:56) (ruots.)
22. Johan Bargum, 1996  (30:33) (ruots.)
23. Christer Kihlman, 1997 (29:50) (ruots.)
24. Ulla-Lena Lundberg, 1997 (22:51) (ruots.)
25. Lars Sund, 1998 (28:48) (ruots.)
26. Alpo Ruuth, 1999 (24:50)
27. Jaakko Syrjä, 2000 (29:36)
28. Martti Joenpolvi, 2002 (30:40)
29. Nuoria turkulaisia runoilijoita: Markus Jääskeläinen, Tapani Kinnunen, Seppo Lahtinen, Reetta Niemelä & Joni Pyysalo, 2001 (09:32)
30. Eeva Kilpi, 2002 (38:44)
31. Pekka Kejonen, 2002 (32:28)
32. Johannes Salminen, 2002 (29:17) (ruots.)
33. Jarkko Laine, 2002 (34:54)
34. Paavo Haavikko, (30:09) 2005
35. Marita Lindquist, 2005 (29:09)
36. Anu Kaipainen, 2005 (27:40)
37. Kari Aronpuro, 2005 (29:26)
38. Gösta Ågren, 2006 (30:23) (ruots.)
39. Eeva Tikka, 2006 (29:12)
40. Anneli Toijala, 2006 (30:58)
41. Agneta Ara, 2007 (30:56) (ruots.)
42. Eira Stenberg, 2007 (40:53)
43. Historiallinen nuortenromaani: Maijaliisa Dieckmann, Anna-Liisa Haakana & Laila Kohonen, 2008 (34:52)
44. Robert Åsbacka, 2009 (32:22) (ruots.)
45. Heikki Turunen, 2009 (29:16)
46. Sirkka Turkka, 2010 (23:40)
47. Suomalaisia dekkarikirjailijoita: Matti Yrjänä Joensuu, Outi Pakkanen & Matti Rönkä, 2010 (37:08)
48. Monika Fagerholm, 2011 (24:39) (ruots., tekstitys suom.)
49. Kaari Utrio, 2012 (35:22)

Viljo Kajava

Viljo Kajava (1909–1998) oli runoilija, suomentaja, kirjallisuuskriitikko ja journalisti. Kajava vietti lapsuutensa Tampereella ja koki vuoden 1918 Tampereen valtauksen, mikä on vaikuttanut hänen tuotantoonsa. Hänen tuotannossaan painottuvat yhteiskunnalliset teemat ja vasemmistolaisuus. Kajava kuului vasemmistolaisen kirjailija- ja taiteilijayhdistys Kiilan keskeisiin jäseniin.

Kirjailijakuvia-sarjan ensimmäisessä dokumentissa tutustaan Kajavan runojen välityksellä tämän elämään ja aikalaisiin. Kajavan kertomasta välittyy elävä kirjallisuushistoria.

Kieli: suomi
Kesto: 36:27
Tuotantovuosi: 1989
Haastattelija: Hannu Mäkelä
Ohjaaja: Pekka Parikka
Tuotantoyhtiö: Feronia Productions Oy

Kerttu-Kaarina Suosalmi

Kerttu-Kaarina Suosalmi (1921–2001) oli suomalainen kirjailija, jonka tuotanto kattaa laajasti romaaneja, novelleja, runoja, nuortenteoksia ja näytelmiä. Hän on kirjoittanut myös elokuvakäsikirjoituksia. Suosalmi oli Suomen Kirjailijaliiton kunniajäsen ja hän sai uransa aikana lukuisia palkintoja, muun muassa Pro Finlandia -mitalin.

Kirjailijakuvia-dokumentissa Suosalmen elämää ja kokemuksia käsitellään hänen teostensa kautta. Suosalmi puhuu erityisesti luonnonsuojelun puolesta. Suosalmen mukaan kirjailijan tehtävä on pysähtyä ja tarkastella ympäristöään ja kokemaansa. Hän käsittelee teoksissaan erityisesti vapauden ja vastuun ongelmia sekä kyvykkyyttä, kyvyttömyyttä ja mahdollisuuksia.

Kieli: suomi
Kesto: 28:16
Tuotantovuosi: 1988
Haastattelija: Hannu Mäkelä
Ohjaaja: Pekka Parikka & Jorma K. Lehtolainen
Tuotantoyhtiö: Feronia Productions Oy

Kirsi Kunnas

Kirsi Kunnas (s. 1924) tunnetaan erityisesti lastenrunoistaan, mutta hän on kirjoittanut runoja myös aikuisille. Lisäksi Kunnas on kääntänyt paljon runoutta ja toiminut muutenkin kirjallisuuden alan sekatyöläisenä niin kustantamoissa kuin järjestöissä. Hän on muun muassa ollut sananvapausjärjestö Suomen PENin puheenjohtaja ja Suomen Kirjailijaliiton johtokunnan jäsen.

Kirjailijakuvia-dokumentissa Kunnas kertoo matkastaan runouden pariin. Hän kuuluu siihen sukupolveen, joka sodan jälkeen etsi runoudelle uuden mielen ja kielen, modernin ilmaisun. Kunnas kertoo, että hän kirjoittaa saman runon niin monta kertaa, että se alkaa paljastaa rakennettaan, ja sitten vielä niin monta kertaa, että se tuntuu valmiilta.

Kunnas herättää dokumentissa runonsa uudella tavalla eloon lukemalla niitä ääneen ja kertomalla niiden taustoista. Hän keskittyy dokumentissa lastenrunoihinsa. Dokumentti on Kunnaksen itsensä käsikirjoittama.

Kieli: suomi
Kesto: 29:48
Tuotantovuosi: 1988
Haastattelija: –
Ohjaaja: Pekka Korvenoja
Tuotantoyhtiö: Avset
Tuottaja: Päivi Liedes

Bo Carpelan

Bo Carpelan (1926–2011) oli suomen-ruotsalainen kirjailija, jota pidetään yhtenä maamme huomattavimmista kirjailijoista. Carpelan työskenteli kirjallisuuskriitikkona ja apulaiskirjastonjohtajana ennen siirtymistään vapaaksi kirjailijaksi vuonna 1980. Carpelanin laaja tuotanto käsittää runoja, proosaa sekä lasten- ja nuortenromaaneja. Carpelanin lyriikalle on ominaista yksinkertainen kirkkaus ja jo elettyyn hetkeen palaaminen.

Kirjailijakuvia-dokumentissa Carpelan puhuu yksinkertaisen ilmaisun etsimisestä ja kertoo huomanneensa, ettei ajatus aina kirkastu sanoja karsimalla – toisinaan täytyy lisätä sanoja. Carpelanin mukaan lapsuus ja side lapsuuteen ovat tärkeitä kirjoittamiselle; kirjoittajan pitää säilyttää sisäinen lapsensa.

Kieli: ruotsi, tekstitys suomeksi
Kesto: 21:46
Tuotantovuosi: 1989
Haastattelija: –
Ohjaaja: Pekka Korvenoja
Tuotantoyhtiö: Photovision
Tuottaja: Päivi Liedes

Mirkka Rekola

Mirkka Rekola (1931–2014) oli palkittu runoilija, jonka runoutta on luonnehdittu vaikeatulkintaiseksi. Paremmin Rekolan tuotantoon perehtyneet pitävät tätä seurauksena runoilijan tiiviistä ja monitulkintaisesta ilmaisusta. Runojen ohella Rekola kirjoitti aforismeja ja esseitä.

Dokumentissa Rekola vie katsojan Helsingin saaristoon, rakastamansa meren ääreen. Helsingin edustan rannat ja saaret ovat Rekolan runoudessa keskeisiä. Runoilija näkee soutamisessa ja runojen rytmissä yhtäläisyyttä. Rekola aloitti kirjoittamisen jo lapsena. Hän kuvaa ilmaisuhaluaan monomaaniseksi, mutta pohtii myös, että vimmattu ilmaisuhalu voi olla ilmaisun este.

Dokumentissa Rekola ja tämän elämänkumppani, kulttuurivaikuttaja Mirjam Polkunen käyvät läpi Rekolan runoja ja pohtivat niiden sisältöä ja taustoja.

Kieli: suomi
Kesto: 30:04
Tuotantovuosi: 1989
Haastattelija: Mirjam Polkunen
Ohjaaja: Pekka Korvenoja
Tuotantoyhtiö: Photovision
Tuottaja: Päivi Liedes

Veikko Huovinen

Veikko Huovinen (1927–2009) oli sotkamolainen kirjailija, joka tunnetaan parhaiten esikoisromaanistaan Havukka-ahon ajattelija (1952). Huovisen tuotantoa leimaa omaperäinen kansankuvaus. Huovisen romaaneista on tehty myös elokuvasovituksia. Pitkän uransa aikana Huovinen näyttäytyi julkisuudessa vain harvoin ja piti omaa rauhaa arvossa. Huovinen olisi jopa halunnut julkaista esikoisensa salanimellä.

Kirjailijakuvia-dokumentissa Huovinen kertoo ajatuksiaan kirjoittamisesta ja pohdiskelee sitä, miten kirjailijuus olisi ollut erilaista, jos hän olisi ollut kirjailija Helsingissä Sotkamon sijaan.

Kieli: suomi
Kesto: 29:20
Tuotantovuosi: 1991
Haastattelija: Arto Seppälä
Ohjaaja: Pekka Korvenoja
Tuotantoyhtiö: Photovision
Tuottaja: Päivi Liedes

Kalle Päätalo

Kalle Päätalo (1919–2000) oli yksi tuotteliaimmista suomalaisista kirjailijoista. Hän kirjoitti elämänsä aikana 39 romaania, kolme näytelmää ja kolme kertomuskokoelmaa. Hänen päätyönään pidetään omaelämänkerrallista, 26-osaista Iijoki-sarjaa, joka on maailman pisimpiä omaelämänkerrallisia teoksia.

Päätalo kertoo Kirjailijakuvia-dokumentissa elämänsä vaiheista. Hän kuvaa elävästi nuoruuttaan ja varttumistaan aikuiseksi, erilaisia työtehtäviä, joissa hän on toiminut, ja omaa tietään kirjailijaksi. Päätalo esittelee katsojalle työhuoneensa, elämänhistoriansa museon, jonne on kertynyt sekä Päätalon teoksia että tärkeitä esineitä elämän varrelta.

Kieli: suomi
Kesto: 24:39
Tuotantovuosi: 1988
Haastattelija: –
Ohjaaja: Pekka Korvenoja
Tuotantoyhtiö: Photovision
Tuottaja: Päivi Liedes

Eila Pennanen

Eila Pennanen (1916–1994) oli kirjailija, kääntäjä, kriitikko ja aktiivinen kulttuurivaikuttaja. Kirjoitus- ja käännöstyön ohella Pennanen toimi monissa kulttuurialan tehtävissä, muun muassa WSOY:n kirjastonhoitajana ja Parnasson kulttuuritoimittajana.

Kirjailijakuvia-dokumentissa Pennanen kertoo avoimesti kirjailijan ja suomentajan työn varjopuolista ja realiteeteista ja kuvaa kaunokirjallisuuden kääntämisen haasteita. Pennanen puhuu myös siitä, millaista hänen mielestään on hyvä kirjallisuus ja mikä on kirjailijan ja lukijan suhde. Pennasen mukaan kirjailijan teos on teos vasta sitten, kun lukija on sen omaksunut.

Dokumentissa tarkastellaan Pennasen elämää ja tuotantoa eri vuosikymmeninä. Pennasta haastattelee kirjailija Juhani Salokannel.

Kieli: suomi
Kesto: 29:32
Tuotantovuosi: 1989
Haastattelija: Juhani Salokannel
Ohjaaja: Pekka Korvenoja
Tuotantoyhtiö: Photovision
Tuottaja: Päivi Liedes

Lars Huldén

Lars Huldén (1926–2016) oli suomen-ruotsalainen kirjailija, kielentutkija ja kääntäjä. Hän toimi Helsingin yliopiston pohjoismaisten kielten professorina vuosina 1964–1989.

Kirjailijakuvia-dokumentissa Huldén kertoo muun muassa työskentelytavoistaan. Nuorempana Huldén kirjoitti saman runon kymmenen kertaa uudelleen, mutta nykyään runot syntyvät spontaanisti. Huldén mainitsee meren tärkeäksi elementiksi omalle runoudelleen. Hän on kirjoittanut runojen ohella virsiä ja lauluja.

Kieli: ruotsi
Kesto: 21:08
Tuotantovuosi: 1990
Haastattelija: Ingmar Svedberg
Ohjaaja: Anders Engström
Tuotantoyhtiö: Studio FSR
Tuottaja: Östen Engström

Lassi Nummi

Lassi Nummi (1928–2012) oli kirjailija, kääntäjä ja taiteilijaprofessori. Nummi toimi kirjallisen työnsä ohella Suomen Kirjailijaliiton ja Suomen PENin puheen-johtajana, Uuden Suomen kulttuuritoimittajana ja osallistui Raamatunkäännöskomitean työhön. Nummi kuuluu suomalaisen modernismin keskeisiin lyyrikoihin. Hänen tuotannonsa aiheet vaihtelevat idän kulttuurista antiikkiin, kristinuskoon ja Suomen historiaan.

Kirjailijakuvia-dokumentissa Nummi pohtii runoutensa taustoja. Monen modernistin tapaan Nummi tuo esille omalle sukupolvelleen tyypillisen kielellisen ilmaisun etsimisen ja vanhasta, mitallisesta riimirunosta irrottautumisen. Nummi itse kokee olevansa välissä kulkija, sillä hänen tuotannossaan on piirteitä molemmista aikakausista.

Kieli: suomi
Kesto: 29:14
Tuotantovuosi: 1990
Ohjaaja: Ilari Nummi ja Markus Nummi
Tuotantoyhtiö: Heimola-Filmi ry

Kaija Pakkanen

Kaija Pakkanen (1915–2003) oli lastenkirjailija ja kääntäjä. Hän teki pitkän uran vapaana kirjailijana, mutta on hyödyntänyt teoksissaan myös kokemustaan sairaanhoitajan ammatista. Pakkanen on kääntänyt lukuisia lastenkirjallisuuden klassikkoja, muun muassa Viiru ja Pesonen -sarjaa. Omasta tuotannostaan Pakkanen ei halunnut nimetä pääteosta.

Dokumentissa Pakkanen kertoo aina pyrkineensä lastenkirjailijaksi. Pakkanen puhuu siitä, miten meidän pitäisi päästä ylös lapsen tasolle, sinne, mistä olemme joskus tulleet alas. Tämä ominaisuus on erittäin tärkeä lastenkirjailijalle. Pakkaselle on tärkeää tukea lasta, jonka lähtökohdat ovat jostain syystä muita heikommat. Hänen omassa tuotannossaan pääosassa ovat lapset, joilla on jonkinlainen vamma tai ongelma.

Pakkanen on innoittanut myös omia lapsiaan kirjalliselle uralle. Pakkasen lapset, kirjailijat Outi ja Jukka Pakkanen kertovat dokumentissa muistojaan äitinsä työstä.

Kieli: suomi
Kesto: 28:58
Tuotantovuosi: 1990
Kertoja: Johanna Jokipaltio
Ohjaaja: Pekka Korvenoja
Tuotantoyhtiö: Photovision
Tuottaja: Päivi Liedes

Pentti Holappa

Pentti Holappa (1927–2017) oli kirjailija ja poliitikko, jonka laaja tuotanto käsittää niin runoutta kuin proosaa. Holappa käänsi myös englannin- ja ranskankielistä kirjallisuutta ja kirjoitti poliittisia kirjoituksia lehtiin.

Kirjailijakuvia-dokumentissa Holappa kertoo elämänsä vaiheista: lapsuudestaan, varhaisesta aikuisuudestaan, ajastaan Pariisissa, kirjoittamisesta ja poliittisesta urastaan. Dokumentin on käsikirjoittanut Pentti Holappa yhdessä ohjaaja Pekka Mandartin kanssa.

Kieli: suomi
Kesto: 24:13
Tuotantovuosi: 1990
Haastattelija: –
Ohjaaja: Pekka Mandart
Tuotantoyhtiö: Mandart Productions
Tuottaja: Pamela Mandart

Rosa Liksom

Rosa Liksom (s. 1958) on kirjailija ja kuvataiteilija, jota voidaan nimittää maailmankansalaiseksi. Hänen teoksiaan on käännetty kymmenille kielille ja hänen teoksensa – sekä kirjalliset että kuvataiteelliset – ovat herättäneet paljon huomiota ympäri maailman. Liksom itse tekee julkisuudesta parodiaa ja hänen hahmoaan ja tuotantoaan voidaan pitää kokonaisvaltaisena performanssina. Tämä näkyy myös Liksomin Kirjailijakuvia-dokumentissa, joka heijastelee voimakkaasti taiteilijan muuta tuotantoa. Poikkeuksellista dokumentille on se, että myös Liksomin ystävät kommentoivat hänen taidettaan ja persoonaansa. Yleensä Liksomin ystävät eivät anna haastatteluja.

Kieli: suomi
Kesto: 18:00
Tuotantovuosi: 1991
Käsikirjoitus: Seija Hirstiö ja Mia Wallenius
Ohjaaja: Seija Hirstiö
Taiteellinen suunnittelu: Mia Wallenius
Ääni ja soundtrack: DJ Echomiss

Jaan Kross

Jaan Kross (1920–2007) oli Viron kansainvälisesti tunnetuin kirjailija. Hänen tuotantonsa käsittää useille kielille käännettyjä historiallisia romaaneja.

Kirjailijakuvia-dokumentissa Kross kertoo omasta elämästään, tuotannostaan ja Viron historiasta. Kross on elämänsä varrella toiminut opettajana yliopistossa, istunut kaksi kertaa vankilassa ja tullut karkotetuksi Siperiaan. Hän puhuu omakohtaisesti Viron saksalaismiehityksestä ja ajasta osana Neuvostoliittoa. Virolaiset taiteilijat kiersivät neuvostosensuuria muun muassa allegorian keinon – Kross ei tosin itse suoraan myönnä kätkeneensä omaan tuotantoonsa kritiikkiä, vaikka hänen teoksiaan usein luetaan kommentteina neuvostohallintoa vastaan.

Dokumentissa kertojana ja Krossin haastattelijana on Juhani Salokannel.

Kieli: suomi, viro (tekstitys suomeksi)
Kesto: 27:58
Tuotantovuosi: 1991
Kertoja: Juhani Salokannel
Ohjaaja: Pekka Korvenoja
Tuotantoyhtiö: Photovision
Tuottaja: Päivi Liedes

Marjatta Kurenniemi

Marjatta Kurenniemi (1918–2004) oli rakastettu lastenkirjailija ja kääntäjä. Hänen tunnetuin teoksensa on neliosainen Onneli ja Anneli -sarja, josta tehtiin elokuva keväällä 2014. Oman tuotantonsa ohella Kurenniemi käänsi suomeksi monia lastenkirjallisuuden klassikkoja, muun muassa Richard Scarryn teoksen Maalaishiiri ja Kaupunkilaishiiri.

Kirjailijakuvia-dokumentissa Kurenniemi kertoo omasta lapsuudestaan ja kirjailijanurastaan. Neljän lapsen äidin oli haastavaa löytää aikaa ja rauhaa kirjoitustyölle, joten Kurenniemi piiloutui toisinaan muilta perheenjäseniltä saadakseen kirjoitettua edes hetken.

Luonto on Kurenniemelle erittäin tärkeä ja tämä piirre näkyy vahvasti myös hänen tuotannossaan. Kirjailija asuikin viimeiset vuotensa kesämaisemissaan Taipalsaaressa luonnon keskellä. Samoihin maisemiin Kurenniemi on mielessään sijoittanut teostensa tapahtumat.

Kieli: suomi
Kesto: 27:06
Tuotantovuosi: 1991
Kertoja: Johanna Jokipaltio
Ohjaaja: Pekka Korvenoja
Tuotantoyhtiö: Photovision
Tuottaja:Päivi Liedes

Anna-Leena Härkönen

Anna-Leena Härkönen (s. 1965) on kirjailija, joka ei pelkää tarttua vaikei-siinkaan aiheisiin. Härkönen sai J. H. Erkon palkinnon esikoisteoksellaan Häräntappoase (1984). Härkönen kirjoitti esikoisensa ollessaan Kempeleen lukion toisella luokalla. Kirjoittamisen ohella Härkönen on opiskellut näyttelemistä ja on koko uransa ajan tasapainotellut kirjoittamisen ja näyttelemisen välillä.

Kirjailijakuvia-dokumentissa 26-vuotias Härkönen kertoo innostavasti kirjoittamisesta ja näyttelemisestä, omista metodeistaan ja ajatuksistaan.

Kieli: suomi
Kesto: 28:35
Tuotantovuosi: 1991
Kertoja: Kaija Valkonen
Ohjaaja: Pekka Korvenoja
Tuotantoyhtiö: Photovision
Tuottaja: Päivi Liedes

Anna Bondestam

Anna Bondestam (1907–1995) oli suomenruotsalainen kirjailija. Hän oli kotoisin Pietarsaaresta, Pohjanmaalta. Bondestam oli työläisperheen ainoa lapsi, joka työläistaustastaan huolimatta lähetettiin opintielle. Bondestam valmistui filosofian kandidaatiksi Helsingin yliopistosta vuonna 1932 ja julkaisi esikoisteoksensa Panik i Rölleby neljä vuotta myöhemmin.

Kirjailijakuvia-dokumentissa kuvataan Bondestamin elämää ja tuotantoa monesta näkökulmasta. Bondestamin itsensä ohella dokumentissa haastatellaan pietarsaarelaisia kirjastonjohtaja Birgitta Aurénia ja museonjohtaja Pekka Toivosta heidän suhteestaan Bondestamin tuotantoon.

Kieli: ruotsi
Kesto: 21:50
Tuotantovuosi: 1991
Haastattelija: Ingmar Svedberg
Ohjaaja: Anders Engström
Tuotantoyhtiö: Studio FSR
Tuottaja: Östen Engström

Ole Torvalds

Ole Torvalds (1916–1995) oli suomenruotsalainen runoilija ja toimittaja. Hän on työskennellyt lukuisissa suomenruotsalaisissa lehdissä, muun muassa Västra Nylandissa ja Östrabottningenissa.

Dokumentti esittelee Torvaldsin tuotantoa laajasti. Torvalds lukee itse runojaan ja hän ja haastattelija Ingmar Svedberg keskustelevat runojen taustoista ja tulkinnoista. Torvalds kertoo, että Turun saaristo on hänen tuotannolleen merkittävä inspiraation lähde. Keskustelua käydään myös Torvaldsin suhtautumisesta kirkkoon ja kirkon rituaaleihin.

Kieli: ruotsi
Kesto: 27:00
Tuotantovuosi: 1993
Haastattelija: Vuokko Tolonen
Ohjaaja: Anders Engström
Tuotantoyhtiö: Anders Engstöm Productions
Tuottaja: Anders Engström

Kjell Westö

Kjell Westö (s. 1961) on suomenruotsalainen kirjailija ja toimittaja, jonka teokset ovat saavuttaneet valtavan suosion. Hänen romaaninsa Missä kuljimme kerran (Där vi en gång gått, 2006) palkittiin Finlandia-palkinnolla. Myös muita Westön teoksia on ollut Finlandia-ehdokkaina. Westön romaaneista Leijat Helsingin yllä (Drakarna över Helsingfors, 1996) ja Missä kuljimme kerran on molemmista tehty elokuva ja näytelmäsovitus.

Kirjailijakuvia-dokumentti kuvaa 33-vuotiasta Westötä. Tuolloin Westö oli runoilija ja novellisti, jonka tuore novellikokoelma oli pari vuotta aiemmin ollut Finlandia-palkintoehdokkaana. Westö pohtii dokumentissa suhdettaan kirjoittamiseen, Helsinkiin ja ruotsin kieleen. Westötä haastattelee Ingmar Svedberg.

Kieli: ruotsi
Kesto: 21:21
Tuotantovuosi: 1994
Haastattelija: Ingmar Svedberg
Ohjaaja: Anders Engström
Tuotantoyhtiö: Anders Engstöm Productions Oy
Tuottaja: Päivi Liedes

Solveig von Schoultz

Solveig von Schoultz (1907–1996) oli suomenruotsalainen kirjailija, joka tunnetaan erityisesti runoilijana. Hänen esikoisteoksensa Petra och silverapan (1932) oli lastenkirja ja hän on kirjoittanut myös kuunnelmia ja teräviä romaaneja. Von Schoultzin runot kehittyvät perinteisen lyriikan kautta kohti kirkasta, modernia ilmaisua.

Kirjailijakuvia-dokumentissa von Schoultz pohtii muun muassa omia naisroolejaan ja kirjoittamista toisen taiteen vaikutuspiirissä. Von Schoultzin mies on säveltäjä ja pariskunta on tehnyt yhteistyötä von Schoultzin runojen säveltämisessä.

Kieli: ruotsi
Kesto: 31:38
Tuotantovuosi: 1994
Haastattelija: Ingmar Svedberg
Ohjaaja: Anders Engström
Tuotantoyhtiö: Ab Anders Engström Productions Oy
Tuottaja: Elisabeth Ångerman

Tua Forsström

Tua Forsström (s. 1947) on ikäpolvensa palkituin suomenruotsalainen runoilija. Forsströmin runojen aiheet ovat varsin arkisia: hän paneutuu runoissaan muun muassa naisten ongelmiin. Hänen tyylinsä on kehittynyt vuosien mittaan minimalistisempaan ja niukempaan suuntaan.

Kirjailijakuvia-dokumentissa Forsström pohtii uransa alkuvaiheen kirjallista ilmapiiriä. Hän kokee, että oli vaikea löytää kirjallista minäänsä, sillä 1960-luvulla runoilijat kirjoittivat hyvin samankaltaista runoutta ja vaalivat me-henkeä. Forsström puhuu myös musiikin ja runouden suhteesta ja lapsuuden vaikutuksesta myöhempään minäämme. Muutto Helsingistä lapsuuden maisemiin Porvooseen on saanut Forsströmin löytämään merkityksiä uudenlaisista asioista, esimerkiksi suurista kivistä ja luonnosta.

Kieli: ruotsi
Kesto: 30:56
Tuotantovuosi: 1996
Haastattelija: Ingmar Svedberg
Ohjaaja: Anders Engström
Tuotantoyhtiö: Ab Anders Engström Productions Oy
Tuottaja: Betsy Ångerman-Engström

Johan Bargum

Johan Bargum (s. 1943) on suomen-ruotsalainen kirjailija. Hänen tuotantonsa kattaa niin romaaneja kuin näytelmiä. Hän on kirjoitustyönsä ohella toiminut muun muassa Lilla teaternin johtajana. Kirjailijakuvia-dokumentissa Bargum käsittelee tuotantonsa taustoja ja teemoja sekä pohtii proosan ja draaman kirjoittamisen eroja. Keskeisiksi aiheiksi nousevat myös Bargumin suhde lapsiin ja lasten maailmaan sekä miljöön kuvaus.

Kieli: ruotsi
Kesto: 30:33
Tuotantovuosi: 1996
Haastattelija: Ingmar Svedberg
Ohjaaja: Anders Engström
Tuotantoyhtiö: Ab Anders Engström Productions Oy
Tuottaja: Päivi Liedes

Christer Kihlman

Christer Kihlman (s. 1930) on suomen-ruotsalainen kirjailija, joka tunnettiin 1960- ja 1970-luvuilla keskeisenä kulttuurivaikuttajana. Kihlmanin tuotannon keskeinen piirre on yhteiskuntaluokkien ravistelu. Hän on ensimmäisiä suomalaisia kirjailijoita, jotka kirjoittivat homoseksuaalisuudesta. Hänen teoksensa Ihminen joka järkyttyi (1971) ilmestyi samana vuonna kun homoseksuaalisuuden vastainen laki kumottiin Suomessa.

Kirjailijakuvia-dokumentissa Kihlman avaa teostensa keskeisiä piirteitä ja taustoja. Hän puhuu myös ajastaan Etelä-Amerikassa ja tämän ajan vaikutuksesta omaan tuotantoonsa. Kihlman ja hänen teoksensa ovat saaneet paljon kritiikkiä vuosien varrella. Kihlman vetäytyi välillä pois julkisuudesta, mutta on vuosituhannen vaihteesta lähtien ottanut osaa yhteiskunnalliseen keskusteluun.

Kieli: ruotsi
Kesto: 29:50
Tuotantovuosi: 1997
Haastattelija: Ingmar Svedberg
Ohjaaja: Anders Engström
Tuotantoyhtiö: Ab Anders Engström Productions Oy
Tuottaja: Päivi Liedes

Ulla-Lena Lundberg

Ulla-Lena Lundberg (s. 1947) on suomen-ruotsalainen, Finlandia-palkittu kirjailija. Hän sai Finlandia-palkinnon vuonna 2012 romaanillaan Jää. Lundbergin teoksista aiemmin Finlandia-palkintoehdokkaina ovat olleet romaanit Marsipaanisotilas (2001), Leo (1989) ja Kalaharin hiekkaa (1986, ehdokkaana 1987). Hänen tuotan-nossaan näkyy vahvasti tieteellinen kiinnostus ja perehtyneisyys. Lundberg on valmistunut Åbo Akademista pääaineenaan uskontotiede.

Kirjailijakuvia-dokumentissa Lundberg kertoo teostensa taustalla vaikuttavista asioista, lapsuutensa Kökarista, Amerikasta ja Afrikasta. Kaunokirjallisen tuotannon ohella Lundberg on kirjoittanut matkakirjoja ja etnografisen tietokirjan Kökarista.

Kieli: ruotsi
Kesto: 22:51
Tuotantovuosi: 1997
Haastattelija: Ingmar Svedberg
Ohjaaja: Anders Engström
Tuotantoyhtiö: Ab Anders Engström Productions Oy
Tuottaja: Päivi Liedes

Lars Sund

Lars Sund (s. 1953) on Ruotsissa asuva suomenruotsalainen kirjailija, joka yhdistää teoksissaan fiktiivistä kaunokirjallista romaania ja faktapohjaista historiallista romaania. Hän käyttää romaaneissaan tyylikeinona maagista realismia ja yhdistelee vapaasti eri kirjallisuuden lajeja.

Kirjailijakuvia-dokumentissa Sund pohtii muun muassa Amerikan ja amerikkalaisen popkulttuurin merkitystä Pohjanmaalla. Sundin nuoruudessa amerikkalainen popkulttuuri oli vahvasti esillä. Myös Pohjanmaan vahva maastamuuton historia kytkeytyy Amerikkaan: monet pohjanmaalaiset muuttivat Amerikkaan paremman elannon toivossa. Tämä aihe on vahvasti esillä Sundin teoksissa.

Sundin mielestä kirjailijan pitää ottaa etäisyyttä paikkaan, josta kirjoittaa. Sund itse asuu Ruotsissa ja kokee, että kun asuu muualla, voi pohtia identiteettiään; hän voi kirjoittaa Suomesta, kun ei asu täällä. Hän on aina kokenut olevansa yksinäinen ja hieman erilainen kuin muut, sekä lapsena muutettuaan Amerikasta Suomeen että myöhemmin nuorena kirjailijana. Sund kanavoi näitä tuntemuksia romaaneihinsa: tyypillinen Sund-hahmo on hieman ulkopuolinen omassa ympäristössään.

Kieli: ruotsi
Kesto: 28:48
Tuotantovuosi: 1998
Haastattelija: Ingmar Svedberg
Ohjaaja: Anders Engström
Tuotantoyhtiö: Ab Anders Engström Productions Oy
Tuottaja: Päivi Liedes

Alpo Ruuth

Alpo Ruuth (1943–2002) julkaisi elämänsä aikana lukuisia yhteiskunnallisia aiheita käsitteleviä romaaneja ja novelleja. Hänen romaaneissaan käsitellään muun muassa Ruotsiin muuttoa, armeijaa ja Sörkan nuorisojengejä. Ruuth valittiin vuonna 2001 Stadin kundiksi.

Kirjailijakuvia-dokumentissa Ruuth pohtii kirjailijan arkea: apurahoitusta ja palkkatöiden tekemistä kirjoittamisen ohella. Ruuth tuo esille sen, että myös kirjoittaminen on työtä ja että kirjailijat, jotka tekevät kirjoittamisen ohella muita töitä, tekevät tosiasiassa kahta, usein vaativaa työtä samanaikaisesti. Ruuthkin julkaisi esikoisromaaninsa tehdessään samalla muita töitä.

Omasta tuotannostaan Ruuth keskittyy pohtimaan erityisesti nuorison ja nuorisokulttuurin kuvaamista. Toisinaan Ruuthia on luonnehdittu tuotannon aiheiden vuoksi työläiskirjailijaksi, mutta Ruuth itse pitää termiä turhan leimaavana ja rajoittavana. Häntä kiinnostavat ihmiset, jotka ovat alimmalla tasolla, ja hän kuvaa romaaneissaan heidän elämäänsä.

Kieli: suomi
Kesto: 24:50
Tuotantovuosi: 1999
Haastattelija: Ingmar Svedberg
Ohjaaja: Anders Engström
Tuotantoyhtiö: Ab Anders Engström Productions Oy
Tuottaja: Päivi Liedes (Suomen Kirjailijaliitto) & Ab Anders Engström Productions Oy

Jaakko Syrjä

Jaakko Syrjä (s. 1927) on kirjailija ja kustannustoimittaja. Syrjä on kirjallisen tuotantonsa ohella tehnyt pitkän uran kulttuurin parissa ja toiminut muun muassa Gummeruksen kotimaisen kirjallisuuden osaston johtajana ja Suomen Kirjailijaliiton puheenjohtajana. Syrjä on naimisissa kirjailija Kirsi Kunnaksen kanssa.

Kirjailijakuvia-dokumentissa Syrjä muistelee kirjailijanuransa varhaisia vuosia. Hän pääsi osaksi kirjastonjohtaja Mikko Mäkelän kirjailijapiiriä voitettuaan Tampereen kaupungin kirjoituskilpailun. Mäkelän piirissä Syrjä tutustui mm. Väinö Linnaan, josta tuli hänen pitkäaikainen ystävänsä. Syrjä pohtii dokumentissa myös omia teoksiaan ja kertoo käyttäneensä aineksia omasta itsestään kirjojensa päähenkilöissä.

Kieli: suomi
Kesto: 29:36
Tuotantovuosi: 2000
Haastattelija: Torsti Lehtinen
Ohjaaja: Anders Engström
Tuotantoyhtiö: Ab Anders Engström Productions Oy
Tuottaja: Päivi Liedes, Suomen Kirjailijaliitto, & Ab Anders Engström Productions Oy

Martti Joenpolvi

Martti Joenpolvi (s. 1936) tunnetaan erityisesti novellistina, mutta hänen tuotantonsa kattaa myös romaaneja ja radiokuunnelmia. Joenpolvi heräsi kirjoittamiseen omien sanojensa mukaan verrattain myöhään. Hän työskenteli mainostoimistossa, mutta sai kirjoittamista varten apurahan. Yllättäen apurahaa jatkettiin ja Joenpolvi siirtyi apuraha-kirjailijaksi.

Kirjailijakuvia-dokumentissa Joenpolvi kertoo muun muassa lapsuudestaan ja kirjallisesta työskentelystään. Joenpolvi ja kirjailija Jarkko Laine keskustelevat dokumentissa muun muassa modernin ja perinteisen kerronnan eroista – sivuten samalla Joenpolven elämää ja kokemuksia.

Kieli: suomi
Kesto: 30:40
Tuotantovuosi: 2002
Haastattelija: Jarkko Laine
Ohjaaja: Anders Engström
Tuotantoyhtiö: Ab Anders Engström Productions Oy
Tuottaja: Päivi Liedes

Nuoria turkulaisia runoilijoita

Nuoria turkulaisia runoilijoita tuo estradille viisi uransa alkuvaiheessa olevaa runoilijaa Suomen Turusta. Markus Jääskeläinen, Tapani Kinnunen, Seppo Lahtinen, Reetta Niemelä ja Joni Pyysalo lukevat kukin valitsemansa runon kokoelmastaan.

Tallenne eroaa sarjan muista dokumenteista siinä, että se ei sisällä kirjallisuuskeskustelua.

Kieli: suomi
Kesto: 09:32
Tuotantovuosi: 2001
Runoilijat: Markus Jääskeläinen, Tapani Kinnunen, Seppo Lahtinen, Reetta Niemelä, Joni Pyysalo
Toimittaja: Jarkko Laine
Ohjaaja: Anders Engström
Tuotantoyhtiö: Anders Engström Oy
Tuottaja: Päivi Liedes

Eeva Kilpi

Eeva Kilpi (s. 1928) on laajassa tuotannossaan käsitellyt kolmea keskeistä teemaa: evakkokarjalaisuutta, ihmissuhteita ja luontoa. Kilpi tunnetaan aikuisen naisen tunteiden ja ajatusten tulkitsijana; monissa Kilven teoksissa päähenkilönä on aikuinen, yksinäinen nainen.

Kilpi on uransa aikana ollut aktiivinen erilaisissa järjestöissä ja toiminut sananvapausjärjestö Suomen PENin puheenjohtajana ja ollut Suomen Kirjailijaliiton johtokunnan jäsen. Kilpi on pitänyt tiukasti kiinni poliittisesta sitoutumattomuudestaan ja kertookin Kirjailijakuvia-dokumentissa, miten 1970-luvulla kirjailijalta suorastaan vaadittiin poliittisen kannan valitsemista.

Dokumentissa Kilpi puhuu laajasti tuotannostaan ja sen vaikuttimista, mm. lapsuutensa Karjalasta ja itselleen tärkeistä kirjailijoista. Kilpi kuvaa oivaltavasti sitä, miten fyysinen suhde kirjoitusvälineeseen on tärkeä: etäisyys ajatuksen ja paperin välillä on lyhimmillään, kun käyttää kirjoituskonetta tai lyijykynää. Dokumentissa Kilpeä haastattelee kirjailija Jarkko Laine.

Kieli: suomi
Kesto: 38:44
Tuotantovuosi: 2002
Haastattelija: Jarkko Laine
Ohjaaja: Anders Engström
Tuotantoyhtiö: Ab Anders Engström Productions Oy
Tuottaja: Päivi Liedes

Pekka Kejonen

Pekka Kejonen (s. 1941) on runoilija, kirjailija ja entinen jazz-muusikko, jota nimitetään suomalaisen beat-kirjallisuuden isäksi. Kejosen ilmaisu on tiivistä ja aforismimaista, ja hänen tuotannossaan on nähtävissä viittauksia muihin aikalaisiin. Kejonen kertookin Kirjailijakuvia-dokumentissa, että hänen runoissaan on paljon tarkkaan valittuja sitaatteja muilta kirjailijoilta.

Kejosen mukaan musiikki ja runous ovat hienoimpia taiteita, joista muut taiteet ammentavat. Musiikki ja runous elävätkin Kejosen arjessa rinta rinnan, vaikka ammattimainen soittaminen saikin väistyä kirjoittamisen tieltä.

Kejonen kertoo dokumentissa uransa alkuvaiheista ja hänen tuotantoonsa vaikuttaneista henkilöistä. Keskustelussa sivutaan myös kirjailijan työn haasteita ja apurahoitusta. Dokumentissa Kejosta haastattelee kirjailija Jarkko Laine.

Kieli: suomi
Kesto: 32:28
Tuotantovuosi: 2002
Haastattelija: Jarkko Laine
Ohjaaja: Anders Engström
Tuotantoyhtiö: Anders Engström Productions Oy
Tuottaja: Päivi Liedes

Johannes Salminen

Johannes Salminen (1925–2015) oli ahvenanmaalainen kirjailija ja esseisti. Salminen väitteli Åbo Akademista tohtoriksi vuonna 1955 ja hän työskenteli kustannusyhtiö Söderströmissä kirjallisena neuvonantajana ja sen jälkeen kirjallisena johtajana vuoteen 1991 asti. Hän on tullut tunnetuksi erityisesti esseistinä, kulttuurikriitikkona ja yhteiskunnallisena vaikuttajana.

Salminen tuo haastattelussa esille teostensa moninaiset lähtökohdat. Hän on ottanut vaikutteita niin ruotsalaisesta kuin suomalaisesta kirjallisuudesta, mutta myös venäläisestä ja itämaisesta kulttuurista. Hänen akateeminen taustansa on myös vaikuttanut hänen kirjalliseen työskentelyynsä.

Kieli: ruotsi
Kesto: 29:17
Tuotantovuosi: 2002
Haastattelija: Ingmar Svedberg
Ohjaaja: Anders Engström
Tuotantoyhtiö: Ab Anders Engström Productions Oy
Tuottaja: Päivi Liedes

Jarkko Laine

Jarkko Laine (1947–2006) oli turkulainen runoilija, kirjailija ja kääntäjä. Laineen tuotantoa leimaa underground-henkisyys ja beat-kulttuuri. Laine toimi Suomen Kirjailijaliiton puheenjohtajana ja Parnasson päätoimittajana neljäntoista vuoden ajan. Laine tunnetaan tinkimättömänä kirjailijoiden etujen ajajana.

Kirjailijakuvia-dokumentissa Laine kertoo ajatuksistaan runoudesta, kirjailijan asemasta, suomalaisen kirjallisuuden ja runouden tilasta ja omasta tuotannostaan. Dokumentissa Lainetta haastattelee Päivi Liedes, Suomen Kirjailijaliiton silloinen toiminnanjohtaja.

Kieli: suomi
Kesto: 34:54
Tuotantovuosi: 2002
Haastattelija: Päivi Liedes
Ohjaaja: Anders Engström
Tuotantoyhtiö: Ab Anders Engström Productions Oy
Tuottaja: Päivi Liedes

Paavo Haavikko

Paavo Haavikko (1931–2008) oli runoilija, kirjailija ja kustantaja. Haavikon tuotannossa leimallista on modernismi, ja häntä pidetäänkin yhtenä suomalaisen nykykirjallisuuden keskeisistä nimistä.

Kirjailijakuvia-dokumentissa Haavikko ja kirjailija Jarkko Laine keskustelevat 50- ja 60-lukujen poliittisesta ja kirjallisesta ilmapiiristä: siitä, millaisin perustein kirjoja julkaistiin ja jätettiin julkaisematta. Keskustelu käsittelee myös tuon ajan suhtautumista amerikkalaisuuteen ja modernismiin. Haavikko sivuaa dokumentissa omaa tuotantoaan ja avioliittoaan kirjailija Marja-Liisa Vartion kanssa.

Kieli: suomi
Kesto: 30:09
Tuotantovuosi: 2005
Haastattelija: Jarkko Laine
Ohjaaja: Anders Engström
Tuotantoyhtiö: Anders Engström Productions Oy
Tuottaja: Päivi Liedes

Marita Lindquist

Marita Lindquist (1918–2016) oli suomen-ruotsalainen lastenkirjailija, runoilija ja kääntäjä. Hän työskenteli toimittajana ja kirjoitti satoja laulutekstejä.

Kirjailijakuvia-dokumentissa Lindquist kertoo lapsuutensa kirjoitusharrastuksesta. Hänen tarinansa olivat pitkiä ja runomuotoisia. Äidin lukemat aikuisten runot tekivät tutuiksi riimit ja rytmit. Lindquist on käyttänyt teoksissaan paljon materiaalia omasta elämästään ja avaa dokumentissa romaaniensa taustoja.

Kieli: ruotsi
Kesto: 29:09
Tuotantovuosi: 2005
Haastattelija: Tuija Lehtinen
Ohjaaja: Anders Engström
Tuotantoyhtiö: Anders Engström Productions Oy
Tuottaja: Päivi Liedes

Anu Kaipainen

Anu Kaipainen (1933–2009) oli Karjalasta kotoisin oleva kirjailija, josta isä povasi runoilijaa. Kaipainen keskittyi tuotannossaan kuitenkin proosaan runokokoelman saatua vaisun vastaanoton. Runoutta löytyy kuitenkin niin Kaipaisen romaaneista kuin laululyriikoista.

Kaipaisen Kirjailijakuvia on hyvin kirjallisuuskeskeinen dokumentti, jossa on paljon älykästä kirjallisuuskeskustelua. Kaipaisen tuotantoa ja sen ohella elämää käsitellään kiinnostavasti ja monipuolisesti. Dokumentissa Kaipaista haastattelee kirjailija Tuula-Liina Varis.

Kieli: suomi
Kesto: 27:40
Tuotantovuosi: 2005
Haastattelija: Tuula-Liina Varis
Ohjaaja: Pekka Mandart
Tuotantoyhtiö: Mandart Production
Tuottaja: Päivi Liedes

Kari Aronpuro

Kari Aronpuro (s. 1940) on tamperelainen runoilija, joka on runouden ohella tehnyt pitkän työuran kirjastoalalla. Aronpuron esikoiskokoelma Peltiset enkelit (1964) sai J. H. Erkon esikoisteospalkinnon. Aronpuro on julkaissut uransa aikana kolmattakymmenettä teosta; kahdes-kymmenes runokokoelma Lehmän henkäys ilmestyi vuonna 2008.

Kirjailijakuvia-dokumentissa Aronpuro kertoo, että tutustui kirjallisuuteen ja kirjastoon verrattain myöhään, vaikka päätyikin työskentelemään kirjallisuuden parissa; kirjastokortin Aronpuro hankki vasta 17-vuotiaana. Aronpuron omassa tuotannossa näkyy hänen kiinnostuksensa semiotiikkaan ja strukturalismiin. Aronpuron runoutta voi luonnehtia kokeilevaksi: Aronpuro käyttää hyödykseen erilaisia tyylejä aina lastenloruista kollaasirunoon.

Kieli: suomi
Kesto: 29:26
Tuotantovuosi: 2005
Haastattelija: Kari Levola
Ohjaaja: Pekka Mandart
Tuotantoyhtiö: Mandart Production
Tuottaja: Päivi Liedes

Gösta Ågren

Gösta Ågren (s. 1936) on suomenruotsalainen runoilija ja elokuvaohjaaja. Hän on opiskellut kirjallisuustiedettä Tukholman yliopistossa ja väitellyt filosofian tohtoriksi vuonna 1971. Hän opiskeli elokuvaohjausta Svenska Filminstitutetissa. Kolme Ågrenin viidestä sisaruksesta on myös kirjailijoita.

Kirjailijakuvia-dokumentissa Ågren kertoo opinnoistaan Tukholmassa ja pohtii tekemäänsä valintaa elokuvan ja runouden välillä. Ågren tuo dokumentissa esille, että myös runoissa voi kertoa tarinoita. Erityisesti dokumentissa keskustellaan Ågrenin Finlandia-palkitusta Jär-kokoelmasta (1988) ja sitä seuranneista kokoelmista Städren (1990) ja Hid (1992). Nämä kolme muodostavat trilogian, jota pidetään Ågrenin uran huipentumana.

Kieli: ruotsi
Kesto: 30:23
Tuotantovuosi: 2006
Haastattelija: Ingmar Svedberg
Ohjaaja: Anders Engström
Tuotantoyhtiö: Anders Engstöm Productions Ab
Tuottaja: Päivi Liedes

Eeva Tikka

Eeva Tikka (s. 1939) on kirjailija, jonka tuotannossa luonto on vahvasti läsnä. Koulutukseltaan Tikka on biologian ja maantiedon opettaja. Hän työskenteli 12 vuotta lehtorina ja harjoitti samaan aikaan kirjailijanammattiaan erimittaisten virkavapaiden turvin. Tikka jättäytyi lopulta pois koulumaailmasta ja ryhtyi päätoimiseksi kirjailijaksi. Hänen laaja tuontantonsa kattaa romaaneja, novelleja, satuja ja runoja.

Tikka kertoo dokumentissa, että hän on kirjoittanut lapsuuden ja nuoruuden maisemistaan modernia proosaa. Hän katsoo myös, että sotakokemukset heijastuvat hänen tuotantoonsa, vaikka ne eivät olekaan suurin tuotannossa vaikuttava elementti. Monet hänen kirjojensa henkilöt joutuvat kohtaamaan pahimmat pelkonsa.

Dokumentin loppupuolella Tikka pohtii Ristiinan kalliomaalausten vaikutusta omaan tuotantoonsa. Maalaukset ovat Tikalle jo lapsuudesta tuttuja, mutta ne nousivat vasta myöhemmin muun kansan tietouteen arkeologi Pekka Sarvaksen löydettyä ne vuonna 1968.

Kieli: suomi
Kesto: 29:12
Tuotantovuosi: 2006
Haastattelija: Markku Turunen
Ohjaaja: Pekka Mandart
Tuotantoyhtiö: Mandart Production
Tuottaja: Päivi Liedes

Anneli Toijala

Anneli Toijala (s. 1930) on tamperelainen kirjailija, jonka tuotanto käsittää niin nuortenkirjoja kuin historiallisia romaaneja. Hän on koulutukseltaan englannin kielen opettaja. Toijala työskentelikin samaan aikaan sekä kirjailijana että opettajana. Opettajanammatista hän on jo jäänyt eläkkeelle, mutta kirjoja ilmestyy vielä silloin tällöin. Esikoisromaaninsa Kukkiva kaakinpuu Toijala julkaisi vasta varttuneemmassa iässä vuonna 1975.

Kirjailijakuvia-dokumentissa Toijala kertoo lapsuutensa ja nuoruutensa Tampereesta ja kasvamisesta työläiskaupunginosassa. Toijalan lapsuudenmaisemat ovat keskeisessä osassa hänen historiallisissa romaaneissaan. Kirjailija Vuokko Tolonen ja Toijala keskustelevat dokumentissa myös suhtautumisesta naiskirjailijoiden kirjoittamiin historiallisiin romaaneihin.

Kieli: suomi
Kesto: 30:58
Tuotantovuosi: 2006
Haastattelija: Vuokko Tolonen
Ohjaaja: Anders Engström
Tuotantoyhtiö: Anders Engstöm Productions
Tuottaja: Päivi Liedes

Agneta Ara

Agneta Ara (s. 1945) on suomen-ruotsalainen runoilija ja kirjailija. Hän on elämänsä aikana toiminut monenlaisissa ammateissa huonekalumyyjästä valokuvamalliin ja äidinkielen lehtoriin. Monipuolinen elämänkokemus ja harrastukset ovat vaikuttaneet Aran teoksiin. Ara mainitsee Kirjailijakuvia-dokumentissa erityisesti flamencon, espanjan kielen ja hevosharrastuksen vaikutuksen runoihinsa.

Dokumentissa Ara ja Ingmar Svedberg keskustelevat Aran teosten teemoista ja taustoista. Ara pohtii myös runon ja romaanin kirjoitusprosesseja ja niiden eroja. Kirjoittajan työn arki nousee dokumentissa myös esille: käännöstyöt tuovat talouteen vakautta.

Kieli: ruotsi
Kesto: 30:56
Tuotantovuosi: 2007
Haastattelija: Ingmar Svedberg
Ohjaaja: Anders Engström
Tuotantoyhtiö: Anders Engström Productions
Tuottaja: Päivi Liedes

Eira Stenberg

Eira Stenberg (s. 1943) on suomalainen kirjailija ja runoilija, jonka tuotanto on laaja ja moniääninen. Stenberg on palkittu ja kansainvälisesti tunnettu kirjailija; erityisesti Stenbergin runoja on käännetty monille kielille. Stenberg kertoo dokumentissa tarinoita matkoiltaan ja pohtii teostensa saamaa palautetta niin Suomessa kuin muualla.

Stenbergiä haastattelee kirjailija Kari Levola. Levola ja Stenberg käyvät dokumentissa läpi Stenbergin tuotantoa ja pohtivat teosten taustoja ja niiden keskinäisiä suhteita. Stenbergin runoissa ja romaaneissa liikutaan paljon samojen teemojen ympärillä. Stenberg tuo esille ajatuksen, että runokokoelmissa pääsee helpommin käsittelemään uutta aihetta, mutta kun aiheeseen on päässyt syvemmälle, se alkaa vaatia enemmän tilaa, romaanin.

Kieli: suomi
Kesto: 40:53
Tuotantovuosi: 2007
Haastattelija: Kari Levola
Ohjaaja: Pekka Mandart
Tuotantoyhtiö: Mandart Works Oy
Tuottaja: Päivi Liedes

Historiallinen nuortenromaani: Maijaliisa Dieckmann, Anna-Liisa Haakana & Laila Kohonen

Historiallinen nuortenromaani kuvaa historiallisen romaanin tapaan todellisia historiallisia aikakausia ja tapahtumia, mutta on kirjoitettu nuoremmille lukijoille. Kirjailijakuvia-dokumentissa historiallista romaania kirjoittavat kirjailijat esittelevät lajia oman tuotantonsa kautta ja pohtivat sitä, mitä annettavaa menneillä ajoilla on nykyajan nuorille. Kirjailija Tuija Lehtinen haastattelee kolmea historiallisia nuortenromaaneja kirjoittavaa kirjailijaa: Maijaliisa Dieckmannia, Anna-Liisa Haakanaa ja Laila Kohosta.

Kieli: suomi
Kesto: 34:52
Tuotantovuosi: 2008
Kirjailijat: Maijaliisa Dieckmann, Anna-Liisa Haakana, Laila Kohonen
Haastattelija: Tuija Lehtinen
Ohjaaja: Anders Engström
Tuotantoyhtiö: Ab Anders Engström Productions Oy
Tuottaja: Päivi Liedes

Robert Åsbacka

Robert Åsbacka (s. 1961) on suomenruotsalainen, Ruotsissa asuva kirjailija, jonka teoksissa yhdistyy akateeminen koulutus ja työssä hankittu elämänkokemus. Hän kuvaa kirjoissaan työtätekevien ihmisten elämää omien kokemustensa pohjalta. Hän on itsekin tehnyt ruumiillista työtä ja työskennellyt mm. laivojen lastaajana ja jääkaappien korjaajana. Hänen proosaansa luonnehditaan minimalistiseksi. Åsbacka on opiskellut kirjallisuustiedettä Tukholman yliopistossa.

Kirjailijakuvia-dokumentissa Åsbacka kuvailee elämänsä vaiheita. Hän meni jo varhain töihin ja kierteli ympäri Suomea ja Ruotsia tehden erilaisia töitä. Vapaahetkinään hän kirjoitti. Åsbackan mukaan kirjoittaminen ja lukeminen kulkevat hänellä käsi kädessä – ei toista ilman toista. Åsbacka tunnetaan prosaistina, mutta hänen esikoisteoksensa oli runokokoelma Med tungorna hängande vuodelta 1988. Åsbacka mainitsee, että kokoelmaan ovat vaikuttaneet Pentti Saarikosken, Sirkka Turkan ja Tua Forsströmin runot.

Åsbacka pohtii dokumentissa myös Suomessa ja Ruotsissa asumisen eroja. Hänen mukaansa liikkuminen maiden välillä on helppoa eivätkä erot ole suuria. Yliopistossa Åsbacka tunti olonsa ulkopuoliseksi. Hänen mielestään ei voi samanaikaisesti sekä tutkia että kirjoittaa kaunokirjallisuutta – niitä pitää tehdä vuorotellen.

Kieli: ruotsi
Kesto: 32:22
Tuotantovuosi: 2009
Kertoja: Anders Engström
Ohjaaja: Anders Engström
Tuotantoyhtiö: Anders Engstöm Productions Ab
Tuottaja: Päivi Liedes

Heikki Turunen

Heikki Turunen (s. 1945) on Pohjois-Karjalasta kotoisin oleva kirjailija, joka käsittelee teoksissaan maaseudun ihmisten ongelmia. Hänen kirjojensa päähenkilöt ovat jonkin verran yhteisöstään ulkopuolisia, erikoisia persoonia, joiden kautta kyläyhteisö avautuu uudesta näkökulmasta. Teokset perustuvat Turusen omiin lapsuuden ja nuoruuden kokemuksiin maaseudun jälleenrakentamisesta ja kaupungistumisesta.

Kirjailijakuvia-dokumentissa Turunen kuvaa elävästi omia vaiheitaan lapsesta aikuisuuteen. Hän on lapsesta alkaen ollut taiteellinen ja piirsi aina kun vain pystyi. Turusen koti oli köyhä, joten piirustuspaperina käytettiin lehtien marginaaleja ja käärepapereita. Kunnianhimoinen kirjoittaminen alkoi Turusen luettua Aleksis Kiven Seitsemän veljestä.

Turunen ja kirjailija Tuula-Liina Varis pohtivat dokumentissa Turusen romaanien taustoja. Erityisesti esillä on Turusen esikoisteos Simpauttaja (1973), joka valittiin vuoden parhaaksi esikoisteokseksi. Vuonna 1999 Helsingin Sanomien lukijaäänestyksessä Simpauttaja sai arvonimen ”Esikoisten esikoinen”.

Dokumentin lopussa Turunen esittelee kesätyöhuoneensa, kotiseudultaan siirretyn vanhan korpiaitan, ja pohtii tarkemmin kirjoitustyötään.

Kieli: suomi
Kesto: 29:16
Tuotantovuosi: 2009
Haastattelija: Tuula-Liina Varis
Ohjaaja: Anders Engström
Tuotantoyhtiö: Anders Engstöm Productions
Tuottaja: Päivi Liedes

Sirkka Turkka

Sirkka Turkka (s. 1939) on palkittu runoilija, jonka teoksia on käännetty lukuisille kielille. Hän on kirjoittamisen ohella harjoittanut monia erilaisia ammatteja, muun muassa toiminut kirjastovirkailijana ja työskennellyt hevosten parissa. Koulutukseltaan Turkka on humanististen tieteiden kandidaatti ja tallimestari. Hän on ollut vapaa kirjailija vuodesta 1974 lähtien.

Kirjailijakuvia-dokumentissa Turkka ja kirjailija Torsti Lehtinen analysoivat Turkan runoutta eri näkökulmista. Turkan elämässä ja tuotannossa on aina ollut vahvasti läsnä musiikki ja kuvataide, joissa hän myös on lahjakas. Turkkaa pidetään yhtenä arvostetuimmista nykyrunoilijoistamme ja hänen runokokoelmansa Tule takaisin, pikku Sheba palkittiin Finlandia-palkinnolla vuonna 1986.

Kieli: suomi
Kesto: 23:40
Tuotantovuosi: 2010
Haastattelija: Torsti Lehtinen
Ohjaaja: Anders Engström
Tuotantoyhtiö: Anders Engstöm Productions
Tuottaja: Päivi Liedes

Suomalaisia dekkarikirjailijoita: Matti Yrjänä Joensuu, Outi Pakkanen & Matti Rönkä

Rikoskirjallisuus on kasvattanut suosiotaan vuosi vuodelta. Laji on saanut kaunokirjallista arvostusta ja erityisesti pohjoismaisia dekkarikirjailijoita pidetään arvossa maailmalla.

Kirjailijakuvia-dokumentissa haastatellaan kolmea kotimaista dekkarikirjailijaa. He kertovat, miten päätyivät rikoskirjallisuuden pariin, ja kuvailevat työskentelytapojaan. Dokumentissa pohditaan sitä, miten dekkarikirjallisuuden arvostus on muuttunut viime vuosina ja miten kirjailijan oma tausta vaikuttaa romaanin näkökulmaan. Kirjailija Tuula-Liina Varis haastattelee Outi Pakkasta, Matti Yrjänä Joensuuta ja Matti Rönkää.

Kieli: suomi
Kesto: 40:53
Tuotantovuosi: 2010
Kirjailijat: Outi Pakkanen, Matti Yrjänä Joensuu, Matti Rönkä
Haastattelija: Tuula-Liina Varis
Ohjaaja: Anders Engström
Tuotantoyhtiö: Ab Anders Engström Productions Oy
Tuottaja: Annaliina Rintala

Monika Fagerholm

Monika Fagerholm (s. 1961) on suomen-ruotsalainen kirjailija, jonka teokset ovat herättäneet paljon huomiota niin Pohjoismaissa kuin laajemminkin maailmalla. Fagerholm on opiskellut yliopistossa psykologiaa ja kirjallisuustiedettä.

Kirjailijakuvia-dokumentissa Fagerholm kertoo eri romaaniensa taustoista ja työskentelytavoistaan. Hän tekee paljon taustatyötä kirjojaan varten: lukee historiaa, mutta katselee myös vanhoja naistenlehtiä ja muuta materiaalia. Dokumentissa Fagerholmia haastattelee toimittaja Ann-Christine Snickars.

Kieli: ruotsi, tekstitys suomeksi
Kesto: 24:39
Tuotantovuosi: 2011
Haastattelija: Ann-Christine Snickars
Ohjaaja: Anders Engström
Tuotantoyhtiö: Ab Anders Engström Productions Oy
Tuottaja: Annaliina Rintala

Kaari Utrio

Kaari Utrio (s. 1942) on suomalainen kirjailija, jonka historialliset romaanit ovat saavuttaneet laajan suosion. Utrio on ollut päätoiminen kirjailija jo vuodesta 1968, jolloin hänen esikoisteoksensa ilmestyi. Hän on valmistunut Helsingin yliopistosta, jossa hän opiskeli Suomen historiaa ja yleistä historiaa. Hän käyttää akateemista koulutustaan hyödyksi kirjoittaessaan historiallisia romaaneja.

Kirjailijakuvia-dokumentissa Utrio kertoo laajasti lapsuudestaan ja kirjailijanurastaan. Utrio kasvoi kulttuurikodissa kirjojen keskellä: hänen isänsä oli kustannusosakeyhtiö Tammen toimitusjohtaja ja äitinsä toimittaja ja suomentaja. Äitinsä kautta Utrio päätyi kirjoittamaan Eeva-lehdelle jatkoromaanin ja sen innostamana esikoisromaaninsa.

Utrio kuvailee dokumentissa kirjoitusprosessiaan: historiallinen romaani vaatii paljon taustatyötä ja yhden romaanin valmistumiseen kuluu keskimäärin kolme vuotta. Historiallinen romaani on työläs laji kirjailijalle, mutta yleissivistyksen kannalta erittäin hyödyllinen, sillä lukija saa samalla tietoa siitä, miten asiat ovat aiemmin olleet.

Dokumentissa Kaari Utriota haastattelee kirjailija Tuula-Liina Varis.

Kieli: suomi
Kesto: 35:22
Tuotantovuosi: 2012
Haastattelija: Tuula-Liina Varis
Ohjaaja: Anders Engström
Tuotantoyhtiö: Ab Anders Engstöm Productions Oy
Tuottaja: Annaliina Rintala