Lausunto opetushallitukselle, 15.10.2021
Suuntaviiva 1: Luodaan lukutaitotyölle rakenteet.
Erityisesti kannatettavana ja tärkeänä pidämme sitä, että nykyisestä hanke- ja projektipyörityksestä siirrytään kohti pitkäjänteistä lukemisen edistämistyötä, jonka rahoitus on turvattu pysyvästi.
Suomessa on hyviä ja toimivia rakenteita, joilla lukutaitoa edistetään. Muun muassa Lukukeskus sekä Selkokeskus, joiden rahoitusta vahvistamalla lukutaitotyötä saadaan tehokkaasti eteenpäin – ilman että tarvitaan uusia rakenteita. Myös toimivat ja laadukkaat koulukirjastot monipuolisine kokoelmineen ovat aivan ratkaisevassa asemassa lukutaidon edistämisessä.
Lukutaitotyötä varten tarvitaan Lukeva koulu -ohjelma, mutta jälleen: resurssien ja rahoituksen tulee olla riittävät!
Lähtökohtana olisi monilukutaidon lisäksi olla nimenomaan kirjallisuuden lukeminen.
Suuntaviiva 3: Innostetaan lukemaan.
Toimenpide-ehdotukset ovat kannatettavia.
Toimenpiteiden toteuttaminen tarvitsee pysyvää rahoitusta.
Muun muassa selkokielisen kirjallisuuden rahoitukseen ollaan tällä hetkellä kohdistamassa leikkauksia, vaikka selkokirjallisuuden tarve on tunnistettu ja sillä on suuri merkitys.
Lukulahja lapselle -konseptista tulee tehdä pysyvä osa neuvolatoimintaa.
Lisäksi toimenpiteisiin tulisi lisätä, että peruskoulun ja lukion opetukseen sisällytetään jokin määrä pakollista kokonaisten teosten lukemista.
Ylipäätään lukutaitostrategiassa puhutaan hyvin vähän, jos juuri ollenkaan, kirjallisuudesta ja kirjallisuuden lukemisesta. Monipuolinen ja moniääninen kirjallisuus, jota on hyvin saatavilla ja näkyvillä, osana kansalaisten arkea, kouluissa, kirjastoissa, työpaikoilla, laitoksissa yms. edistää lukemista ja lukutaitoa.
Muita huomioita
Lukutaitostregiassa on paljon hyviä toimenpide-ehdotuksia, osa konkreettisia, mutta osa jää hyvin ylätasolle.
Toimenpide-ehdotuksista puuttuu vastuuviranomaisten määrittely (kuka/mikä taho osallistaa, vahvistaa jne.) sekä rahoituksen näkökulma.
Ylipäätään lukutaitostrategiassa puhutaan hyvin vähän, jos juuri ollenkaan, kirjallisuudesta ja kirjallisuuden lukemisesta, joka on kuitenkin aivan keskeinen osa lukutaitoa. Lukutaitostrategian tulee huomioida myös kirjallisuuden lukemisen merkitys ja asema. Lukutaitostrategiassa ei myöskään mainita lainkaan kirjailijoita tai kirjallisuuden tekijöitä, kuten kääntäjiä. Kirjailijoiden työ tulee tehdä lukutaitostrategiassa näkyväksi ja kirjailijoiden työn edellytysten vahvistaminen tulee olla osa lukutaitostrategiaa.
Helsingissä 15.10.2021
SUOMEN KIRJAILIJALIITTO RY
Suvi Oinonen
toiminnanjohtaja
Suomen Kirjailijaliitto on suomenkielisten kaunokirjailijoiden valtakunnallinen järjestö. Liitto on perustettu vuonna 1897, ja sillä on yli 800 kirjailijan ammatissa toimivaa jäsentä. Vahvistamme kirjailijoiden ammatillista asemaa ja edistämme suomalaista kirjallisuutta.
