Arkisto

Onko kirjoittaminen rikos?

Sirpa Kähkönen. Kuva: Tomi Kontio

PÄÄKIRJOITUS 4/2021 – Suomessakin on vihdoin saatu nauttia tanskalaisen Tove Ditlevsenin tuotannosta. Ditlevsen kirjoitti 1960–1970-lukujen vaihteessa trilogian lapsuudestaan, nuoruudestaan ja avioliitostaan. Tanskalaisessa Wikipediassa Ditlevsenin teossarjan osia luonnehditaan sanalla erindring, ’muistelma’. Sarjan kolmannen osan ilmestyttyä Ditlevsenin ex-puolisoiden lesket uhkasivat haastaa kirjailijan oikeuteen kunnianloukkauksista ja kritiikeissä moitittiin kirjailijaa iilimatomaisesta hyväksikäytöstä.

Itsestään on kirjailijan murhaajakin löydettävä

Dekkareista puhutaan usein joko niiden päähenkilöiden ja juonenkäänteiden tai myynnin ja menestyksen näkökulmasta. Mutta miten jatkuva rikoksista, rötöksistä, kuolemasta ja pahuudesta kirjoittaminen vaikuttaa kirjailijaan itseensä? Leena Lehtolainen, Christian Rönnbacka ja Liina Putkonen kertovat.

Tekijänoikeuslain muutokset valmisteltava uudelleen

kuva: Tomi Kontio

LUETAAN LAKIA 4/2021 – Pitkään odotettu hallituksen esitysluonnos tekijänoikeusdirektiivin (DSM-direktiivi) voimaansaattamiseksi julkistettiin viimein syyskuun lopulla. Virkamiesvalmistelussa tehty luonnos on otettu vastaan järkytyksellä. Direktiivi, jonka keskeisenä tarkoituksena on parantaa kirjailijoiden ja muiden tekijöiden asemaa, on kääntynyt esitykseksi, joka aiheuttaisi suurta ja peruuttamatonta haittaa kotimaiselle tekijöille ja muille oikeudenhaltijoille sekä suomalaiselle, pohjoismaiseen traditioon pohjautuvalle tekijänoikeusjärjestelmälle.

Halvalla menee, mutta menköön?

Kuva: Tomi Kontio

TOIMINNANJOHTAJALTA 3/2021 – Kirjailijoilta on tullut liittoon hätääntyneitä viestejä vuoden 2020 myyntitilitysten myötä. Kappalemääräisesti uutuuskirjat ovat myyneet odotusten mukaisesti tai jopa yli, mutta sähköisissä palveluissa kirja tuottaa enää vain roposia. Liiton viime vuonna tekemän selvityksen mukaan äänikirjan palkkio on viidesosa painetun kirjan palkkiosta.

Unettomien kennostossa

Sirpa Kähkönen. Kuva: Tomi Kontio

PÄÄKIRJOITUS 3/2021 – ”Elokuva on uni jonka uneksimme yhdessä”, on Jean Cocteau sanonut. Pandemia-aikana Cocteaun lause tuntuu erityisen viiltävältä. Kun katsomot ovat rajoitusten vuoksi lähes tyhjiä, puuttumaan jää yhteinen hengitys, sydämensyke, liikutuksen ja ilon aaltojen vyöryntä.

Kustannussopimuksia koskevia pykäliä tarvitaan edelleen

kuva: Tomi Kontio

LUETAAN LAKIA 3/2021 – Nykyinen tekijänoikeuslaki sisältää nimenomaiset säännökset kustannussopimuksista. Lain 3 luvussa säädetään muun muassa oikeudenluovutuksen laajuudesta, tekijälle toimitettavan tilityksen tiedoista ja siitä, miten ja milloin oikeudet voivat palautua. DSM-direktiivin kansallista täytäntöönpanoa valmisteltaessa on noussut esille vaihtoehto, jonka mukaan kustannussopimuksia koskevat pykälät poistettaisiin laista. Kirjailijoiden kannalta on tärkeää, ettei näin tehdä.

Verhoiltua tietoa

Mikä on unen ja piilotajunnan rooli kirjailijan työssä? Maria Peura, Marko Hautala ja Johanna Sinisalo kertovat. Teksti: Essi Kummu, Laura Honkasalo ja Pauliina Susi

Taiteilijapalkka: mistä oikein on kyse?

Kuva: Pixabay / Geralt

Taiteilijapalkka on parin viime vuoden ajan ollut vahvasti esillä kulttuurikeskusteluissa. Mitä palkalla tarkoitetaan ja mitä malli tarkoittaisi kirjailijan näkökulmasta?

Kirjailija- ja kääntäjäapurahat ovat taiteen rahoitusta

Kuva: Tomi Kontio

TOIMINNANJOHTAJALTA 2/2021 – Laki eräistä kirjailijoille ja kääntäjille suoritettavista apurahoista ja avustuksista säädettiin 1960-luvun alussa. Lähtökohtana oli kirjailijoiden heikko taloudellinen ja sosiaalinen asema, ja aluksi määrärahoista peräti 60 prosenttia käytettiin sosiaalisin perustein myönnettäviin avustuksiin.

Aktiivisiksi toimijoiksi omassa asiassa

Sirpa Kähkönen. Kuva: Tomi Kontio

PÄÄKIRJOITUS 2/2021 – Mistä puhumme, kun puhumme kirjailijan ammatista? Yksinkertaisin vastaus on ilmiselvä: taiteilijan työstä ja kutsumuksesta. Mutta parin viime vuoden aikana kirjailijan ammatin määrittelystä on tullut myös kulttuuripolitiikan väline.