Sirpa Kähkönen. Kuva: Tomi Kontio
PÄÄKIRJOITUS 3/2021 – ”Elokuva on uni jonka uneksimme yhdessä”, on Jean Cocteau sanonut. Pandemia-aikana Cocteaun lause tuntuu erityisen viiltävältä. Kun katsomot ovat rajoitusten vuoksi lähes tyhjiä, puuttumaan jää yhteinen hengitys, sydämensyke, liikutuksen ja ilon aaltojen vyöryntä.
kuva: Tomi Kontio
LUETAAN LAKIA 3/2021 – Nykyinen tekijänoikeuslaki sisältää nimenomaiset säännökset kustannussopimuksista. Lain 3 luvussa säädetään muun muassa oikeudenluovutuksen laajuudesta, tekijälle toimitettavan tilityksen tiedoista ja siitä, miten ja milloin oikeudet voivat palautua. DSM-direktiivin kansallista täytäntöönpanoa valmisteltaessa on noussut esille vaihtoehto, jonka mukaan kustannussopimuksia koskevat pykälät poistettaisiin laista. Kirjailijoiden kannalta on tärkeää, ettei näin tehdä.
Mikä on unen ja piilotajunnan rooli kirjailijan työssä? Maria Peura, Marko Hautala ja Johanna Sinisalo kertovat. Teksti: Essi Kummu, Laura Honkasalo ja Pauliina Susi
Kuva: Pixabay / Geralt
Taiteilijapalkka on parin viime vuoden ajan ollut vahvasti esillä kulttuurikeskusteluissa. Mitä palkalla tarkoitetaan ja mitä malli tarkoittaisi kirjailijan näkökulmasta?
Kuva: Tomi Kontio
TOIMINNANJOHTAJALTA 2/2021 – Laki eräistä kirjailijoille ja kääntäjille suoritettavista apurahoista ja avustuksista säädettiin 1960-luvun alussa. Lähtökohtana oli kirjailijoiden heikko taloudellinen ja sosiaalinen asema, ja aluksi määrärahoista peräti 60 prosenttia käytettiin sosiaalisin perustein myönnettäviin avustuksiin.
Sirpa Kähkönen. Kuva: Tomi Kontio
PÄÄKIRJOITUS 2/2021 – Mistä puhumme, kun puhumme kirjailijan ammatista? Yksinkertaisin vastaus on ilmiselvä: taiteilijan työstä ja kutsumuksesta. Mutta parin viime vuoden aikana kirjailijan ammatin määrittelystä on tullut myös kulttuuripolitiikan väline.
Kirjoittajakoulutuksen uusi suunta ammentaa taiteidenvälisyydestä, vähemmistön äänestä ja monimediaisuudesta. Haastateltavina ovat professori Kuisma Korhonen Oulun yliopistosta, lehtori Jusa Peltoniemi ja opiskelija Ina Mutikainen taideyliopistosta sekä Koko Hubara RT LIT Akatemiasta. Teksti: Essi Kummu ja Marissa Mehr
kuva: Tomi Kontio
LUETAAN LAKIA 2/2021 – Euroopan komissio on käynnistänyt hankkeen, jonka tarkoituksena on selkiyttää itsensätyöllistäjien kilpailuoikeudellista asemaa. Komission tavoitteena on varmistaa, että työntekijöiden lisäksi myös itsensätyöllistäjien on mahdollista neuvotella työn tekemisen ehdoista kollektiivisesti, vähintäänkin tietyin reunaehdoin. Itsensätyöllistäjien laajaan joukkoon kuuluvat muiden muassa kirjailijat ja monet muut taiteilijat.
kuva: Tomi Kontio
LUETAAN LAKIA 1/2021 – Kirjailijoille ja muille tekijöille sekä koko tekijänoikeusalalle merkittävä tekijänoikeusdirektiivi (ns. DSM-direktiivi) tulee implementoida, eli saattaa osaksi kansallista lainsäädäntöä viimeistään 7.6.2021. Tekijöille erityisen tärkeä on direktiivin 3 luku, joka koskee ”sopivaa korvausta hyödyntämistä koskevissa tekijöiden ja esittävien taiteilijoiden sopimuksissa”.
Posthumanismi haluaa poistaa ihmiseltä erityisaseman lajien hierarkiassa. Onko kaunokirjallisuudessa tilaa posthumanismille? Haastateltavina Laura Gustafsson, Jukka Laajarinne ja Mia Rönkä. Teksti: Laura Honkasalo
