Kuva: Tomi Kontio
Kirjallisuuden vientikeskus FILI tiedotti syksyllä, että suomalaisen kirjallisuusviennin arvo nousi viime vuonna 8 % edellisvuoteen verrattuna. Suomen teemamaasatsaus Frankfurtin kirjamessuilla vuonna 2014 näyttää kannattaneen, sillä kyseessä on uusi ennätys.
Kirjallisuus ei ole tavanomaista vientitavaraa. Keuruulla tai Porvoossa ei lastata rekkoja täyteen kirjoja ja viedä niitä Eurooppaan tai laivata konteissa ison rapakon taakse. Kirjallisuuden vienti on monimutkaisempi kuvio. Kirjailija myy, yleensä agentin välityksellä, kirjan käännösoikeudet ulkomaiselle kustantajalle, kirja käännetään ja ulkomainen kustantaja julkaisee sen omassa ohjelmassaan kohdemaassa. Välttämätön lenkki vientiketjussa on ammattitaitoinen kääntäjä. Kääntäjät ovat kirjallisuusviennin tukijalka: huono käännös pilaa kirjan kuin kirjan – ammattitaitoinen kääntäjä saattaa tekstin eloon uudelle kielelle uusien lukijoiden saataville.
Suomalaiselle kirjallisuusviennille iso merkitys on sillä, miten suomen kieltä luetaan ja opiskellaan ulkomailla. Ulkomaisten yliopistojen suomen kielen laitoksissa kasvavat uudet potentiaaliset kääntäjät. Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO tukee suomen kielen ja kulttuurin opetusta ulkomaisissa yliopistoissa. Ilman suomalaisia vientilehtoraatteja suomen kielen ja kirjallisuuden opiskelu ja asema olisi ulkomailla huomattavasti ohuemmissa kantimissa. FILI puolestaan tekee ammattilaiskontaktien välittäjänä hienoa työtä, kouluttaa kääntäjiä mestarikursseillaan ja tuo yhteen ihmisiä, jotka jo kääntävät suomalaista kirjallisuutta.
Suomen Kirjailijaliitto viettää ensi vuonna 120-vuotisjuhlavuottaan. Juhlavuotensa kunniaksi liitto edistää ja tukee ulkomaisissa yliopistoissa suomen kieltä opiskelevien opintoja erillisellä hankkeella. Hankkeen mahdollistavat Opetus- ja kulttuuriministeriön, Otavan kirjasäätiön ja Suomen Kulttuurirahaston rahoitus, ja hanketta on suunniteltu yhteistyössä CIMOn ja FILIn kanssa.
Kirjailijaliiton hankkeessa keskiössä ovat neljän ulkomaisen yliopiston suomen kielen opiskelijat. Wienin, Caenin, Pekingin ja Petroskoin yliopistot saavat kukin vieraakseen ensi vuoden aikana kolme kirjailijaa. Mukana olevat yliopistot nostavat kuluvan vuoden aikana kirjallisuuden kääntämistä erityisesti esille opetuksessaan ja nivovat kirjailijavieraiden kanssa toteutettavat käännöstyöpajat laajemmaksi kirjallisuuden opintokokonaisuudeksi, kukin omalla tavallaan. Yliopistot ovat valikoituneet hankkeeseen kielialueensa, opiskelijamääriensä sekä opetuksensa painopisteiden perusteella. Kirjailijavieraiden valinnassa noudatetaan yliopistojen toiveita ja pyritään monipuolisuuteen kirjallisuuden lajityypeissä, sekä tuodaan esille kirjallisuutta, jota kyseiselle kielialueelle ei vielä ole käännetty. Yliopistot ovatkin halunneet vierailulle ilahduttavan laaja-alaisen kattauksen suomenkielistä nykykirjallisuutta.
Hankkeella pyritään tukemaan suomen kielen opiskelua ulkomaisissa yliopistoissa ja lisäämään opiskelijoiden tietoutta suomenkielisestä nykykirjallisuudesta. Sen tavoitteena on mahdollistaa kääntäjän ja kirjailijan välinen vuoropuhelu ja tuottaa opiskelijoille käännöstyöpajan muodossa konkreettinen kurkistus kääntäjän ammattiin. Jos muutamakin opiskelija päätyy hankkeen ansiosta valitsemaan kaunokirjallisuuden kääntäjän urapolun, hyödyttää se suomalaisen kirjallisuuden vientiä tulevaisuudessa.
Hankkeen vaiheista kerromme lisää Kirjailija-lehdessä ensi vuonna. Onnea hankkeelle! Kiitos Suomen Kulttuurirahastolle, Opetus- ja kulttuuriministeriölle sekä Otavan säätiölle tuestanne.
Suvi Oinonen
Suomen Kirjailijaliiton toiminnanjohtaja
