Kuva: Tomi Kontio
Työhuoneeni seinällä on valokuva tekijänoikeusjärjestö Kopioston perustamisasiakirjojen allekirjoitustilaisuudesta vuodelta 1978. Silloinen puheenjohtaja Jaakko Syrjä ja toimistonhoitaja Pirkko Pesola allekirjoittavat kuvassa perustamisasiakirjan liiton edustajina. Suomen Kirjailijaliitto oli keskeisesti perustamassa tänä vuonna 40 vuotta täyttävää Kopiostoa.
Kopiosto perustettiin alkujaan hoitamaan oppilaitosten koko ajan lisääntyvää teosten valokopiointia ja kopioinnista tekijöille ja kustantajille maksettavan tekijänoikeuskorvauksen tilitystä. Uudet tekniset menetelmät vaativat tekijänoikeudellisesti suojattujen teosten käyttötarpeiden seurantaa ja tekijänoikeuksien valvontaa. Löysin liiton vanhoista vuosikertomuksista tiedon, että aivan Kopioston alkuaikoina Kopioston hallituksessa Kirjailijaliittoa edusti Tuomas Anhava ja liiton pitkäaikainen toiminnanjohtaja Päivi Liedes työskenteli pitkän rupeaman Kopioston hallituksessa vuodesta 1981 alkaen.
1980-luvun alussa alkoi tapahtua. Vuonna 1981 Kirjailijaliitto aloitti Kopiosto valvontavaltakirjojen keräyskampanjan, ja valtakirjoja kerättiin kirjailijoilta ensimmäisenä vuonna 240 kappaletta. Varsinaisen yhteistyösopimuksen kirjailijoiden tekijänoikeuksien valvonnasta liitto solmi Kopioston kanssa 1982. Samana vuonna Kopiosto teki valokopiointia koskevan sopimuksen opetusministeriön kanssa, ja liitto vastaanotti ensimmäiset kopiointikorvaukset, noin 73 000 markkaa, joka vastaa nykyisessä rahassa noin 30 000 euroa. Jo samana vuonna korvauksista jaettiin kirjailijoille ensimmäiset apurahat.
Kopiosto on nykyisin Suomen luovaa alaa kattavimmin edustava tekijänoikeusjärjestö. Kopiosto edustaa esittäviä taiteilijoita, tekijöitä ja kustantajia yli 50 000 valtakirjalla. Kopiosto varmistaa, että julkaisujen ja av-teosten oikeudenomistajat saavat heille kuuluvat korvaukset teostensa käytöstä. Kopiosto myöntää lupia tekijänoikeuden suojaamien julkaisujen kopiointiin ja digitaaliseen käyttöön sekä av-teosten erilaisiin käyttötapoihin. Valokopioinnista alkanut toiminta on laajentunut ja monipuolistunut, ja Kopiosto kehittää tekijänoikeuslupiaan koko ajan tekniikan ja teosten käyttötapojen muuttuessa. Viime vuonna Kopiosto tilitti tekijänoikeuskorvauksia 31 miljoonaa euroa. Kopioston toiminta on myös erittäin tehokasta, sillä kulujen osuus tuotoista oli vain 10,9 %.
Kaunokirjallisuuden valokopioinnista ja digitaalisesta kopioinnista tulevista korvauksista Kopiosto tilittää osuuden Kirjailijaliitolle, ja liitto käyttää niistä suurimman osan apurahoihin, muutoin varoja on käytetty ja käytetään mm. Kirjailija-lehteen. Av-teosten käytön ja kopioinnin korvaukset ovat puolestaan aina menneet suoraan kirjailijoille.
”Hyvin toimiva tekijänoikeusjärjestö on ammatinharjoittamisen helpottaja sekä toimeentulon varmistaja.”
Kaunokirjallisuuden osuus kaikista korvauksista on pieni, ja ollut viime vuosina valitettavasti laskemaan päin. Toimivien tekijänoikeuslupien edellytys kuitenkin on, että kaikki tekijänoikeuksien haltijat ovat järjestelmässä mukana, ja saavat osuutensa korvauksista. Kirjailijoiden kannalta hyvin toimiva tekijänoikeusjärjestö on ammatinharjoittamisen helpottaja sekä toimeentulon varmistaja: se valvoo kirjailijan puolesta, että tekijänoikeuksia kunnioitetaan, teoksia käytetään luvallisesti ja käytöstä maksetaan korvausta.
Kaunokirjallisuus muuntuu monenlaisiksi teoksiksi ja sitä voi sisältyä myös sellaisenaan monenlaisiin julkaisuihin. Av-teokset voivat pohjautua kaunokirjalliseen teokseen, nuottijulkaisussa on sanoituksena alun perin runoksi kirjoitettu teksti, oppikirjassa on otteita romaanista tai lehdessä novelli. Kirjailijoiden tekijänoikeuksia on pieninä palasina monenlaisissa teoksissa, ja siksi on erittäin tärkeää, että teosten käytön mahdollistaminen tekijänoikeuksia kunnioittavalla tavalla toimii ja teosten käytöstä maksetaan.
Kippis ja kumarrus 40-vuotiaalle Kopiostolle!
Suvi Oinonen
Suomen Kirjailijaliiton toiminnanjohtaja
———————
Toiminnanjohtaja on Kopioston hallituksen jäsen.
