Kirjailija 3/2018 - Viro - Suomen Kirjailijaliitto

Kir

Kirjailija 3/2018 – Viro

Suomen KirjailijaliittoLehtiLehden arkistoKirjailija 3/2018 – Viro

Kirjailija 3/2018 – Viro

Kirjailija-lehden 3/2018 teemana on Viro. Mitä kuuluu virolaiselle kirjallisuudelle ja millaista on elää kirjailijana Virossa? – haastateltavina kirjailijat Tiit Aleksejev, Veronika Kivisilla, Kätlin Kaldmaa ja Maimu Berg. Kirjailija Kai Aareleid raottaa virontajan näkökulmaa suomalaiseen kirjallisuuteen, ja Ville Hytönen tutustuttaa lukijat tartolaiseen romantiikkaan ja mielenmaisemaan. Anna Laine pohtii virolaisen kulttuurielämän ristiriitoja ja erityispiirteitä. Lukuliitteessä julkaistaan Veronika Kivisillan sekä Kätlin Kaldmaan runoutta (suom. Hannu Oittinen).

Kirjailijakuvassa tavataan virolainen kirjailija Rein Raud. Tien päällä -palstalla matkataan Kalle Niinikankaan kyydissä T-Junction-festivaaleille Englantiin ja Oma huone -palstalla kurkistetaan Tua Harnon työhuoneeseen. Kolumnisteina kirjoittavat Timo Lappalainen ja Johanna Holmström. Takakannen takana -palstalla runoutensa lähtökohtia valottaa A. W. Yrjänä.

Maailma mahtuu sanaan

Kuva: Tomi Kontio

PÄÄKIRJOITUS 3/2018 – Viro on lyhyt sana ja pieni maa. Lähes jokaisella suomalaisella on oma Vironsa – ja Eestinsä. Kun olin työssä Otavan tietokirjaosastolla 1990-luvun alussa, vakiinnutimme nimen Viro nopeasti käyttöön, vaikka se virolaisille itselleen viittaa lähinnä Virumaahan, osaan suuremmasta kokonaisuudesta nimeltä Eesti. Viro-nimen käyttämisellä tehtiin selkeä ero neuvostokauteen.

Lue lisää

Kopiosto – luovan työn asialla 40 vuotta

Kuva: Tomi Kontio

TOIMINNANJOHTAJALTA 3/2018 – Työhuoneeni seinällä on valokuva tekijänoikeusjärjestö Kopioston perustamisasiakirjojen allekirjoitustilaisuudesta vuodelta 1978. Silloinen puheenjohtaja Jaakko Syrjä ja toimistonhoitaja Pirkko Pesola allekirjoittavat kuvassa perustamisasiakirjan liiton edustajina. Suomen Kirjailijaliitto oli keskeisesti perustamassa tänä vuonna 40 vuotta täyttävää Kopiostoa. Kopiosto perustettiin alkujaan hoitamaan oppilaitosten koko ajan lisääntyvää teosten valokopiointia ja kopioinnista tekijöille ja kustantajille maksettavan tekijänoikeuskorvauksen tilitystä.

Lue lisää

Kirjallisuus historian peilinä

Tiit Aleksejev, kuva Tomi Kontio

Historiallisten aiheiden jälkeen virolainen nykykirjallisuus purkaa yksilön traumoja. Kirja-alan haasteet ovat pitkälti samat kuin Suomessakin. Tiit Aleksejev, Veronika Kivisilla, Kätlin Kaldmaa ja Maimu Berg kertovat, millaista Virossa on olla kirjailija – ennen ja nyt.

Lue lisää

LUKULIITE: Veronika Kivisilla

LUKULIITE 3/2018 – Kirjailija-lehden Lukuliitteestä 3/2018 löytyy kaksi Veronika Kivisillan runoa Hannu Oittisen suomentamana. Alkukieliset vironkieliset runot TOMMI…. ja LIIGA VARA LAHKUNUD MARILE julkaistaan tällä sivulla.

Lue lisää

LUKULIITE: Kätlin Kaldmaa

LUKULIITE 3/2018 – Kirjailija-lehden Lukuliitteestä 3/2018 löytyy Kätlin Kaldmaan runo ”Kylässäni” Hannu Oittisen suomentamana. Alkukielinen vironkielinen runo MINU KÜLAS julkaistaan tällä sivulla.

Lue lisää

Tekijänoikeuden periytyminen ja voimassaolo

kuva: Tomi Kontio

LUETAAN LAKIA 3/2018 – Tekijänoikeuteen sovelletaan avio-oikeutta, perintöä ja testamenttia koskevia sääntöjä (tekijänoikeuslain 41 §). Tämä tarkoittaa, että tekijänoikeus, niin taloudelliset kuin moraaliset oikeudet, periytyy kuten muukin omaisuus. Perimysjärjestyksessä ensimmäisiä ovat rintaperilliset, eli lapset, ja heidän jälkeläisensä. Rintaperillisillä on aina oikeus lakiosaan, joka on puolet lakimääräisestä perintöosasta. Toisena perimysjärjestyksessä ovat vanhemmat ja heidän jälkeläisensä, kolmantena isovanhemmat ja heidän lapsensa.

Lue lisää