Kirjailija-lehden 2/2019 teemana on jalanjälki. Lehden pääjuttu kysyy, voiko kaunokirjallisuus muuttaa maailmaa. Mikä on kirjallisuuden rooli muuttavassa ympäristössämme? Haastateltavina ovat kirjailijat Emma Puikkonen, Katja Seutu ja Seppo Saraspää.
Hanna Nikkanen pohtii ilmastonmuutosta journalismin ja nykykirjallisuuden aiheena, ja Henriikka Tavi avaa esseessään kirjoituslakkoaan sekä taiteen ja kansalaisaktivismin suhdetta. Rauha Kejonen, Raimo Pesonen, Teemu Helle, Mirja Kuivaniemi ja Harri Kumpulainen kirjoittavat omasta luontosuhteestaan. Lukuliitteessä julkaistaan Matti Summasen teksti Ruutanan yö.
Kirjailijakuvassa tavataan kirjailija Anni Nupponen. Tien päällä -palstalla matkataan lastenkirjallisuusseminaariin Pietariin Hellevi Salmisen opastuksella ja Koordinaatit-palstalla tutustutaan Marko Hautalan Vaasaan. Kolumnisteina kirjoittavat Johanna Venho ja Merete Jensen. Takakannen takana runonsa lähtökohtia avaa Olli Sinivaara.
PÄÄKIRJOITUS 2/2019 – Otsikko on sitaatti Hanna Nikkasen tähän lehteen kirjoittamasta Vieraskynä-artikkelista. Nikkanen arvelee, että tulevaisuudessa, kun ilmastonmuutoksen vaikutukset aletaan nähdä tarkemmin, taide pystyy näyttämään paitsi kriisin, myös siitä versovat mahdollisuudet.
Lue lisääTOIMINNANJOHTAJALTA 2/2019 – ”Kuka kertoisi, pitääkö taiteilijan selviytymisen oikeasti olla 7-päiväisestä työviikosta ja näin monessa kohdin onnesta ja onnekkuuden tunteesta kiinni?” Apurahojen tason mataluus ja määrän riittämättömyys kiteytyivät kirjailija Johanna Hulkon puheenvuorossa Ammattina taiteilija -vaalipaneelissamme Tampereella 26.3. Tapasimme maalis-huhtikuun aikana viidellä paikkakunnalla järjestetyissä paneeleissamme yhdessä Suomen Taiteilijaseuran kanssa noin 30 eduskuntaehdokasta. Oli ilahduttavaa huomata, että ehdokkailta löytyi ymmärrystä taiteilijoiden tilanteeseen ja toimia taiteilijoiden työskentelyn edellytysten parantamiseksi on usean puolueen ohjelmissa.
Lue lisääIlmastonmuutos puhuttaa, ahdistaa ja aiheuttaa mielenosoituksia. Millainen on suomalaisen kirjailijan luontosuhde ekokatastrofien uhatessa? Voiko maailmaa muuttaa kaunokirjallisuuden keinoin? Haastateltavina Emma Puikkonen, Katja Seutu ja Seppo Saraspää.
Lue lisääOvatko suomalaiset yhä luontokansaa? Mitä luonto kirjailijoille merkitsee ja antaa? Liisa Marjatta Järvinen ja Markku Tanttu kirjoittavat luontosuhteestaan.
Lue lisääLUETAAN LAKIA 2/2019 – Kirjailijoidenkin kannalta tärkeä tekijänoikeusdirektiivi (ns. DSM-direktiivi) sai lopullisen vahvistuksen, kun Euroopan unionin neuvosto hyväksyi sen 15.4. Tätä ennen Euroopan parlamentti oli hyväksynyt direktiivin täysistunnossaan 26.3. Direktiivin tarkoituksena on uudistaa EU:n tekijänoikeuslainsäädäntö vastaamaan digitaalisen ympäristön muutoksia. Direktiivi tulee implementoida, eli saattaa osaksi kansallista lainsäädäntöä kahden vuoden kuluessa. Jokaisen EU:n jäsenvaltion tulee muuttaa lainsäädäntöään siten, että se vastaa direktiivin määräyksiä. Suomessa tämä merkitsee muutoksia erityisesti tekijänoikeuslakiin.
Lue lisääPääkirjoitus
Sirpa Kähkönen: Loppuja, mutta myös alkuja
Kolumni
Johanna Venho: Sammakkomies ja totuudet ilmastonmuutoksesta
Kirjailijakuva
Anneli Kanto: Kirjoittaa kissojen kanssa – Anni Nupposen haastattelu
Teema: jalanjälki
Laura Honkasalo: Hetki sitten olimme kaikki metsää
Kolumn
Merete Jensen: ”Ordnade förhållanden”
Teema: jalanjälki
Miksi menen luontoon?
Teema: jalanjälki
Hanna Nikkanen: Tulevat sukupolvet löytävät kirjamme
Koordinaatit
Marko Hautala: Vaasa
Essee
Henriikka Tavi: Tulevaisuuden lukijoille
Tien päällä
Hellevi Salminen: Lastenkirjat ja tabut. Lastenkirjallisuusseminaari Pietarissa
Lyhyesti
Lukuliite
Matti Summanen
Luetaan lakia
Ville Toro: Tekijänoikeusdirektiivi: seuraavaksi kansallinen täytäntöönpano
Toiminnanjohtajalta
Suvi Oinonen: Suomalainen taide ei ole tuontitavaraa
Takakannen takana
Olli Sinivaara
Lue lisää