Sosiaaliturvauudistuksessa huomioitava taiteellisen työn erityispiirteet

Kuva: Tomi Kontio

Kuva: Tomi Kontio

Viimeistään koronakriisi on tehnyt näkyväksi vakavat puutteet taiteilijoiden sosiaaliturvassa. Yhteensä yli 4 000 taiteilijaa edustavat Suomen Kirjailijaliitto, Suomen Taiteilijaseura, Finlands svenska författareförening ja Suomen Säveltäjät ovat julkaisseet toimenpide-ehdotuksensa sosiaaliturvauudistukseen liittyen.

Suomessa työskentelee noin 200 000 itsensätyöllistäjää, jotka liikkuvat erilaisten työn tekemisen muotojen välillä. Monet taiteilijat, kuten kirjailijat, kuvataiteilijat ja säveltäjät, kuuluvat tähän joukkoon. Taiteilija saa usein toimeentulonsa monesta eri lähteestä: teosten myynnistä, tekijänoikeustuloista, esiintymispalkkioista, apurahoista tai yrittäjänä saadusta tulosta. Osa taiteilijoista tekee myös muuta työtä taiteellisen työskentelyn ohella.

Vaihtelevat työtilanteet ja tulomuodot sopivat huonosti Suomen nykyiseen sosiaaliturvajärjestelmään, joka tunnistaa vain yrittäjän tai työsuhteessa olevan työntekijän. Moninaisesta työnkuvasta seuraa, että taiteilijoille ei kerry ansiosidonnaista sosiaaliturvaa todellisten kokonaisansioiden mukaan, ja tuloja myös jää kokonaan vakuuttamisen ulkopuolelle.

”Viimeistään koronaviruspandemian myötä puutteet taiteilijoiden sosiaaliturvassa ovat nousseet huolestuttavalla tavalla esiin. Järjestelmän täytyy tunnistaa jatkossa moninaiset työn muodot ja taiteellisen työskentelyn erityispiirteet”, sanoo Suomen Kirjailijaliiton toiminnanjohtaja Suvi Oinonen.

Keskeinen ongelma on myös, että työvoimapoliittisten edellytysten arviointi ja tunnistaminen ei edelleenkään toteudu taiteilijoiden kohdalla oikeudenmukaisesti tai yhtenevästi.

”On ongelmallista, että taiteilijoiden edellytykset saada työttömyysturvaa vaihtelevat työ- ja elinkeinotoimistojen tulkinnoista riippuen. Esimerkiksi työttömyysjakson aikana saadun pienenkin työkorvauksen seurauksena taiteilijan saatetaan tulkita työllistäneen itsensä päätoimisesti yrittäjänä, mikä johtaa koko etuuden menetykseen”, Suomen Taiteilijaseuran toiminnanjohtaja Annukka Vähäsöyrinki toteaa.

Sanna Marinin hallituksen sosiaaliturvan kokonaisuudistus on käynnistynyt keväällä 2020. Suomen Kirjailijaliitto, Suomen Taiteilijaseura, Finlands svenska författareförening ja Suomen Säveltäjät painottavat, että uudistustyössä tulee huomioida taiteellisen työn erityispiirteet.

Toimenpide-ehdotuksemme sosiaaliturvauudistuksessa:

  1. Taiteilijoiden ansioperusteista sosiaaliturvaa (eläke, sairauspäiväraha ja vanhempainpäivärahat) on vakuutettava yhdessä järjestelmässä

    Eläkevakuuttaminen on tehtävä yksinkertaisemmaksi ja vaikuttavammaksi vakuuttamalla taiteilijoiden kaikki ei-työsuhteinen tulo Melassa maatalousyrittäjien eläkevakuutuksella.

  2. Taiteilijan työttömyysturvaa on kehitettävä

    Selkiytetään lainsäädäntöä ja käytäntöjä siten, että työvoimapoliittisten edellytysten arviointi tapahtuu yhdenmukaisesti ja ennakoitavasti. Osa-aikainen työllistyminen tulee aina olla kannattavaa ilman pelkoa siitä, että menettää etuuden kokonaan.

    Muutetaan työttömyysturvalakia niin, että päivärahan työssäoloehtoa ja ansiosidonnaista työttömyysturvaa voi kerryttää yhdessä vakuutusjärjestelmässä – olipa kyse apurahatyöskentelystä, itsensä työllistämisestä tai palkkatyöstä.

  3. Valtion taiteilijaeläkkeiden määrää on lisättävä

    Valtion myöntämä ylimääräinen taiteilijaeläke on välttämätön perusturvan muoto ikääntyneille taiteilijoille. Myönnettävien taiteilijaeläkkeiden määrässä ei ole kuitenkaan huomioitu taiteilijakunnan kasvua eikä suurten ikäluokkien tuloa eläkeikään. Taiteilijaeläkkeiden määrä tulee nostaa vähintään sataan myönnettävään eläkkeeseen vuodessa.