Sibeliuksen ainutlaatuinen käsikirjoitus lahjoituksena Kansalliskirjastolle

Sibeliuksen Kaiutar-laulun käsikirjoitus. Kuva: Marko Oja / (c) Kansalliskirjasto.

Kirjailijaliitto on lahjoittanut Kansalliskirjastolle harvinaisen kokonaisuuden sävellyskäsikirjoituksia, jotka on omistettu runoilija Larin-Kyöstille. Kokoelman kruununa on harvinainen, koristeellisiin kansiin sidottu Jean Sibeliuksen Kaiutar-laulun käsikirjoitus omistuskirjoituksen kera. Kyseessä on ainut tunnettu Sibeliuksen Kaiutar-laulun kokonainen käsikirjoitus.

Lahjoitettu Kaiutar-laulu on sidottu taiteilija Fredrik Gabriel Ålanderin (1883-1937)
suunnittelemiin kansiin. Kuva: Marko Oja / (c) Kansalliskirjasto.

Larin-Kyösti, oikealta nimeltään Karl Gustaf Larson (1873–1948) oli tuottelias kirjailija, jonka tuotantoon kuuluu kymmeniä runokokoelmia sekä lukuisia näytelmiä. Useita Larin-Kyöstin runoista on Kaiutar-laulun tavoin sävelletty, ja tekstit elävät rakastettuina lauluina. Larin-Kyösti oli aktiivisesti mukana Suomen Kirjailijaliiton toiminnassa ja lahjoitti testamentissaan tekijänoikeutensa ja muun omaisuutensa Kirjailijaliitolle. Nyt lahjoitettavat sävellyskäsikirjoitukset löytyivät Kirjailijaliitosta kesän kynnyksellä Larin-Kyöstin arkiston järjestämisen yhteydessä.

”Larin-Kyöstin lahjoitettua omaisuutensa Kirjailijaliitolle monet kirjailijapolvet ovat saaneet nauttia sen tuottamasta taloudellisesta hyödystä. Testamentin henkisen perinnön ilmentymänä Kirjailijaliitto haluaa nyt lahjoittaa Larin-Kyöstin saamat sävellysoriginaalit Kansalliskirjastoon kaikkien tutkijoiden iloksi ja hyödyksi”, iloitsee Kirjailijaliiton puheenjohtaja Sirpa Kähkönen.

Sibeliuksen omistuskirjoitus alkulehdellä: ”Käsikirjoitus omistettu Larin Kyöstille, Kaiuttaren nerokkaalle luojalle.” Kuva: Marko Oja / (c) Kansalliskirjasto.

Sibeliuksen lisäksi lahjoituksessa on mukana sävellyksiä myös muun muassa Leevi Madetojalta, Erkki Melartinilta, Toivo Kuulalta, Ilmari Hannikaiselta, Väinö Hannikaiselta ja Oskar Merikannolta. Aineistossa on myös Larin-Kyöstin oma nuoruudenaikainen pianosävellys, jota ei ole tunnettu aiemmin.

”Lahjoitus on valtavan hieno ja vaikuttava kokonaisuus 1900-luvun alun suomalaisen musiikin nimiä”, toteaa Sibelius-tutkija, professori Timo Virtanen. ”Sibeliuksen nuottimerkeinnöistä löytyy lisäksi jo nopealla silmäyksellä useita mielenkiintoisia yksityiskohtia.”

Larin-Kyöstin lyseoaikainen sävellys. Kuva: Marko Oja / (c) Kansalliskirjasto.

Larin-Kyöstin runoja arvostettiin ja sävellettiin myös Suomen rajojen ulkopuolella. Tästä on osoituksena aineistoon sisältyvä H. Martinin sävellys Nimm deine schöne Kantele.

Arkisto liitetään Kansalliskirjaston Käsikirjoituskokoelmissa jo olevaan Larin-Kyöstin arkistoon. Aineisto tulee tutkijoiden käyttöön kirjaston erikoislukusalissa välittömästi sen luetteloinnin jälkeen.

Lisätietoja aineistosta:
Petri Tuovinen
Tietoasiantuntija
Kansalliskirjasto
petri.tuovinen@helsinki.fi

KORJATTU 18.11.2019: Korjattu Larin-Kyöstin ristimänimen kirjoitusasu.