Käännöskeskusteluja Wienin yliopistossa

Ulkomaisiin yliopistoihin suuntautuva Suomen Kirjailijaliiton hanke jatkui toukokuussa kolmannella yliopistovierailulla, kun kirjailijat Olli Heikkonen, Helmi Kekkonen ja Joni Pyysalo matkustivat Itävaltaan Wienin yliopiston vieraiksi. Päivän mittaisella vierailulla tavattiin suomen kielen pääaineopiskelijoita, keskusteltiin suomalaisesta kirjallisuudesta ja tutustutettiin opiskelijoita kirjallisuuden kääntäjän ammattiin.

Keväinen Wien on kaunis kuin koru: Suomen vielä värjötellessä takatalven kourissa on Wien herännyt jo vihreyteen. Opiskelijat makoilevat nurmikoilla luentojen välillä, yliopiston pihalla solisee suihkulähde, puissa havisevat lehdet. Yliopiston arvokkaat rakennukset suurine sisäpihoineen henkivät historiaa: vuonna 1365 perustettu yliopisto on saksankielisen maailman vanhin. Tällä hetkellä yliopistossa opiskelee noin 94 000 opiskelija usealla kampuksella ympäri kaupunkia.

wien6

Kirjailija Satu Taskinen, tuntiopettaja Laura Spadinger, lehtori Mikko Kajander, kääntäjä Tarja Roinila, kirjailija Helmi Kekkonen, Suomen Wienin suurlähetystön ministerineuvos Terhi Bunders sekä kirjailijat Joni Pyysalo ja Olli Heikkonen Fennougristiikan laitoksen ulkopuolella.

Suomen kielen oppiaine kuuluu yliopistolla Fennougristiikan laitokseen, ja pääaineopinnot ovat yliopistossa kolmivuotiset vastaten suomalaista kandidaatin tutkintoa. Suomea on yliopistolla voinut opiskella vuodesta 1975 lähtien. Tällä hetkellä suomen kielen pääaineopiskelijoita on yliopistossa viitisenkymmentä, ja vuosittain opiskelun aloittaa 15 uutta opiskelijaa.

wien1

Vierailupäivämme alkaa käännöstyöpajalla, paikalla on 19 suomen kielen opiskelijaa ensimmäisen vuoden opiskelijoista kolmanteen vuosikurssiin. Kirjailijoiden vierailua on valmisteltu oppitunneilla etukäteen kääntämällä katkelmia Heikkosen, Kekkosen ja Pyysalon teoksista. Nyt opiskelijat pääsevät keskustelemaan työstämistään käännöksistä yhdessä kirjailijoiden kanssa. Opiskelijat jakautuvat kolmeen ryhmään: jokainen ryhmä käy käännettyä tekstiä läpi kirjailijan kanssa 25 minuutin ajan, jonka jälkeen on aika siirtyä seuraavan kirjailijan juttusille seuraavan tekstin pariin. Lehtori Mikko Kajander, suomen kielen tuntiopettaja Laura Spadinger ja kirjailija Satu Taskinen ohjaavat keskittynyttä työskentelyä.

wien3

wien4

Opiskelijat nostavat teksteistä esille tarkkoja ja yksityiskohtaisia kysymyksiä: Mitä tarkoittavat ”myyrän työ” ja ”liljankukka”? Kuinka viittaus suomalaiseen kansanlauluun tulisi kääntää – onko käännös tehtävä sanatarkasti vai tulisiko kappale korvata laululla, joka on tuttu saksankieliselle lukijalle? Mitä tarkoittaa ”uskottu henkilö”? Kuinka ironinen teksti on? Voiko käännös olla liian sarkastinen? Mitä merkityksiä teoksen nimi Vieraat pitää sisällään ja mikä on merkityksistä keskeisin?

Työpajatyöskentelyn päätteeksi opiskelijat kokoontuvat vielä yhteen, ja ohjaajat summaavat ryhmissä käytyä keskustelua ja haasteita, joita käännöksissä on erityisesti noussut esille. Syntyypä keskustelun myötä käännöksiin vielä korjauksiakin, kun aiemmin hankalaksi koetulle ilmaukselle löydetään yhdessä sujuvampi saksankielinen vastine. Kirjailijavieraat painottavat lopuksi, ettei yhteydenottoa tule koskaan arastella, vaan kirjailijat vastaavat aina mielellään kääntäjien kysymyksiin: tarkat kysymykset ovat osoitus siitä, että kääntäjä on paneutunut tekstiin huolella.

wien5

Iltapäivästä on vuorossa Fennougristiikan laitoksen Suomalaisen kirjallisuuden päivä, jonka johdosta yliopistolle on kutsuttu puhujaksi myös kääntäjä Tarja Roinila. Roinila pitää opiskelijoille luennon kääntämisestä ja kääntäjän ammatista, ja opiskelijat haluavat tietää, kuinka paljon hän tarvitsee aikaa kokonaisen romaanin kääntämiseen, ja kuinka monta kertaa hän lukee alkuperäisteoksen läpi ennen käännöstyön aloittamista.

wien2

Päivän päätteeksi on vielä kirjailijavieraiden haastattelun vuoro: keskustelun aiheet liikkuvat konkreettisissa työskentelytavoissa, henkilöhahmoissa, tuotannon teemoissa ja suomen kielen merkityksessä. Kirjailijoita haastattelee ja keskustelua kääntää kirjailija Satu Taskinen, tilaisuuden kielinä ovat saksa ja suomi. Myös opiskelijat pääsevät tilaisuudessa ääneen ja lukevat yleisölle kääntämiään katkelmia kirjailijoiden tuotannosta. Kuulijoiksi on saapunut Wienissä asuvia suomalaisen kirjallisuuden ystäviä, tunnelma on lämmin ja kiireetön. Tilaisuuden päätyttyä innokas puheensorina täyttää luokkahuoneen. Kukapa tietää, ehkä joukossa on tulevia kirjallisuuden kääntäjiä, joista vielä kuulemme.

Kirjailijaliiton hanke jatkuu syyskuussa vierailulla Pekingin yliopistoon. Tuolloin kaunokirjallisuuden kääntämiseen paneutuvat paikallisten suomen kielen opiskelijoiden kanssa kirjailijat Emmi Itäranta, Anneli Kanto ja Roope Lipasti.

Anna Chydenius
projektikoordinaattori